Koulutukseltani olen filosofian tohtori ja valtiotieteiden lisensiaatti. Olen tutkija ja kuvataiteilija. Arkkitehtuuri, nykytaide ja filosofia ovat erikoisaloinani. Olen kirjoittanut ja toimittanut useita kirjoja, ja taideteoksiani on monien kotimaisten taidemuseoiden kokoelmissa. Pidin kaksi Venäjää, Neuvostoliittoa ja Ukrainaa puntaroivaa näyttelyä Helsingissä 2025.
Toimintani on kansainvälistä eri ilmansuuntiin. Ansioistani minulle myönnettiin valtion taiteilijaeläke 2012.
Toimin toistakymmentä vuotta Lauttasaaren sosialidemokraatit ry:n puheenjohtajana. Osastomme on aktiivinen sekä vaalityössä että tapahtumien järjestäjänä. Kuntavaaliehdokkaana olen tullut valituksi HAM:n johtokunnan jäseneksi kahdesti. Olen Puoluevaltuuston varajäsen ja Kulttuuri- ja vapaa-aikapoliittisen työryhmän jäsen.
Olen 74-vuotias mies, naimisissa, kahden aikuisen lapsen isä ja tyttären pojan isoisä. Asun Lauttasaaressa.
Puoluekokoukseen voin tuoda kulttuurin ja politiikan monipuolista osaamista.
Minulle tärkeää
Työllisyys
Orpon oikeistohallituksen taantumaa jyrkentävä ja pidentävä politiikka on johtanut massiiviseen työttömyyteen. Olemme Euroopan kärkeä! Samalla hallitus on myös tuntuvasti heikentänyt työttömyysturvaa ja monia sosiaalisia etuuksia. Tämä on kyynistä luokkapolitiikkaa; porvaristo on menettänyt kykynsä ja halunsa ajatella yhteiskuntaa kokonaisuutena. Talouspolitiikan arvostelua on terävöitettävä, ja työttömiä kannustettava vaatimaan toimia työllisyyden parantamiseksi ja toimeentulon turvaamiseksi.
Turvallisuus
Turvallisuusympäristömme on murroksessa. Pidäkkeet, joihin Suomen nykyinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka paljossa perustuvat – puolustusliitto Nato ja Yhdysvaltojen sotilasmahdin pelote – eivät ole enää itsestäänselvyyksiä. Samalla Suomen Venäjän politiikka ja osaaminen näivettyvät. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa estää suhteiden normalisoimisen mutta ei viisasta valppautta ja aloitteellisuutta. Ylimielisyys ja välinpitämättömyys suhteissa Venäjään eivät edistä kansallista turvallisuutta.
Sivistys
Suomalainen kulttuuri ja koulutus kohtaavat kasvavia haasteita, kun oikeistohallitus asettaa varakkaimpia hyödyttävät verohelpotukset yliopistojen ja korkeakoulujen rahoituksen edelle. Hallituksessa uskotaan hyväosaisien paapomisen ratkaisevan talouspulan. Sivistys on leikkausten tähden ahtaalla. Kotimaiset kielet kamppailevat oikeuksistaan korkeimmissa oppilaitoksissa englannin kielen yksipuolisen suosimisen kustannuksella, ja rakennusperintöä revitään lyhytnäköisesti.