Päätoimittaja, mielipidekirjailija. 72v, naimisissa. 40 vuotta saarella.
LASY:n johtokunta, puheenjohtaja, tiedotussihteeri tai vaalivastaava yhteensä 33 vuotta. Helsingin sos.dem. piirihallituksessa 1995- ja puheenjohtaja 2009-2014. Stadin Ruusun 1997–2008, Kansalaisen Eu-Tietolaarin 1998-2004 ja Asuminen & yhteiskunta –lehden 2012-2023 päätoimittaja
Puoluekokousedustaja varalta 1999, 2005 ja 2008 ja varsinaisena 2010, 2012, 2014 , 2017, 2020 ja 2023. Kahdella kahdella kaudella Sdp:n Sivistysfoorumissa 2010–2014 ja 2017 jälkeen kulttuuripoliittisessa työrryhmässä, joka valmisteli uuden kulttuuriohjelman 11/2018.
Vaikuttanut työväenopiston johtokunnan puheenjohtajana, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan, viimeksi liikuntajaoston jäsenenä-
Esitti periaateohjelman uusimista jo elokuulla 2008, päätös siitä syntyi Helsingin kokouksessa 2012. Tampereen kokouksessa 2020 vaikutti aktiivisesti siihen, että periaatejulistuksekselle tuli vahvan aatteellinen tämän ajan peruskysymyksiin.
Minulle tärkeää
Kirkastetaan yhdessä sosialidemokratian keskeiset asiakärjet
Puolueen on tavoitettava uusi yhteys demokraattiseen vaikuttamiseen ja äänestämiseen pettyneille kansalaisille sekä nostettava tulo- ja terevyserojen kaventaminen vahvasti esityslistalleen. Meidän on palautettava äänestäjien usko Sdp:hen, vedottava laajempaan kannattajakuntaan ja oltava sen silmissä nk. pääministeriuskottava, mikä johtaa eduskuntavaalivoittoon keväällä 2027.
Tasa-arvo kuuluu myös terveyteen (Lauttasaaren sos.dem. puoluekokousaloite 2026)
Suomalainen yhteiskunta on OECD-maiden epätasa-arvoisimpia ihmisten terveyden suhteen. Tulotaso vaikuttaa voimakkaasti hoidon saatavuuteen ja elinajanodotteeseen. SDP:n on syytä aloittaa taistelu tasa-arvoisen terveyden puolesta. Missään muussa maassa samaa terveydenhuollon palvelua ei tuota rinnakkaiset organisaatiot. Lisäksi suomalaisessa terveydenhoidossa poikkeuksellisen suuri osa sairaanhoidon kustannuksista, kuten lääkkeet ja lääkärinpalkkiot, on sälytetty sairaan henkilön kustannettavaksi. Poikkeuksena työterveys, joka on käyttäjälleen täysin ilmainen.
Pieniä ja edullisia asuntoja lisää
Tuetuissa vuokra-asunnnoissa ovat häädöt suurempia kuin vapaarahoitetuissa asunnoissa. Niissä asuu pienituloisempia ihmisiä. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen, Varken mukaan tilastoitiin v. 2024 3 806 yksinasuvaa asunnotonta ja 110 asunnotonta perhettä. Keskeisin syy asunnottomien määrän uuteen nousuun ovat pienten ja keskisuurten asuntojen puute, heikennykset KELAN tuissa ja korkeat kustannukset. On luotava sellainen voima, joka poistaa asunnottomuuden.