Sote-valiokunnan oppositio: Hallituksen alkoholilain EU-oikeudellinen kestävyys on varmistettava
Sote-valiokunnan opposition edustajat vaativat hallituspuolueiden kansanedustajilta vastuullisuutta alkoholilain käsittelyssä. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-Aho päätti torstaina, ettei alkoholilain käsittelylle ole EU-oikeudellista estettä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan opposition mukaan puhemiehen päätös ei kuitenkaan poista asiantuntijoiden esiin nostamaa epävarmuutta siitä, edellyttävätkö valiokunnan tekemät merkittävät muutokset uutta notifiointia Euroopan komissiolle. Oppositio katsoo, että valiokunnan mietintöön tekemät merkittävät muutokset ovat synnyttäneet vakavan epävarmuuden siitä, täyttääkö valmistelu lakiesitys Euroopan unionin avoimuusdirektiivin edellyttämät notifiointivelvoitteet.
– Eduskunnan puhemiehen tehtävänä on varmistaa, että eduskunnan suureen saliin ei oteta perustuslain tai EU-oikeuden vastaisia esityksiä. Asiaa käsiteltiin puhemiesneuvostossa kolme kertaa kolmena päivänä. Puhemies teki oman ratkaisunsa tänään, ja päästi notifioimattoman alkoholilakiesityksen suureen saliin. Tämä päätös ei tee notifiointikysymystä olemattomaksi. EU-oikeuden tulkinnasta vastaavat viime kädessä EU:n toimielimet ja tuomioistuimet. Siksi asiantuntijoiden vakavia huomioita ei pidä sivuuttaa, kansanedustaja Aki Lindén painottaa.
EU-notifionnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa jäsenvaltion on ilmoitettava Euroopan komissiolle sellaisista teknisistä määräyksistä, jotka voivat vaikuttaa tavaroiden tai palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen sisämarkkinoilla. Tarkoituksena on varmistaa jo lainvalmisteluvaiheessa, että sääntely on EU-oikeuden mukaista.
Hallitus notifioi alkuperäisen hallituksen esityksen Euroopan komissiolle kesällä 2025. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on kuitenkin mietinnössään tehnyt esitykseen olennaisia muutoksia, jotka koskevat muun muassa etämyynnissä sallittujen alkoholijuomien vahvuusrajoja, etämyyjien rekisteröitymisvelvollisuutta sekä uusia tunniste- ja valvontavelvoitteita. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan juuri tällaiset muutokset ovat todennäköisesti sellaisia, jotka edellyttävät uutta notifiointia.
– Kaikki valiokunnan kuulemat EU-oikeuden asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että notifioinnin tarkoituksena on varmistaa lain EU-oikeudenmukaisuus jo valmisteluvaiheessa. Tätä velvoitetta ei voida ohittaa kiireeseen vedoten, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen korostaa.
– Professori Petri Kuoppamäki toteaa lausunnossaan, että jos ilmoitus tehtäisiin vasta sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt lain, säädös ei enää olisi avoimuusdirektiivin tarkoittamalla tavalla valmisteluvaiheessa. Kuoppamäki totesi, että ”tästä näkökulmasta pöytäkirjapäätös ja asian käsittelyn keskeyttäminen odottamaan komission kannanottoa vaikuttaisi esitetyistä vaihtoehdoista paremmalta.” Mielestäni tämä Kuoppamäen lausunto on erittäin vakava huomio lainvalmistelun oikeudellisen kestävyyden kannalta, kansanedustaja Bella Forsgrén sanoo.
– Professori Juha Raition antaman lausunnon mukaan notifiointi tulisi tehdä ennen kuin eduskunta käsittelee lopullista mietintöä. On uskomatonta, että käsittely alkoholilain muutoksista alkaa kuitenkin nyt eduskunnassa. Hallituksen ja valiokunnan enemmistön olisi syytä suhtautua tähän vakavuudella, Aki Lindén jatkaa.
– Professori Jukka Snell katsoo lausunnossaan yksiselitteisesti, että jos valiokunta tekee hallituksen esitykseen huomattavia tiukentavia muutoksia, ehdotus tulee notifioida välittömästi komissiolle eikä lakia saa hyväksyä ennen direktiivin mukaisten määräaikojen päättymistä. Tätä asiantuntijan näkemystä ei voi sivuuttaa olankohautuksella, kansanedustaja Ville Merinen painottaa.
– Myös professori Tuomas Ojanen korostaa lausunnossaan, että notifioinnin kohteena olevia säännöksiä ei tule saattaa voimaan ennen kuin niiden EU-oikeudellisesta hyväksyttävyydestä on saatu varmuus. Ojasen mukaan EU-oikeus ei ehdottomasti sulje pois myöskään sellaista vaihtoehtoa, jossa valiokunta tekisi haluamansa notifiointia edellyttämät muutokset mietinnön lakiehdotukseen ja voimaantulosäännöksessä säädettäisiin, että kyseiset, notifiointia edellyttävät, säännökset tulisivat voimaan erikseen Valtioneuvoston asetuksella notifiointiajan umpeuduttua. Tämän lisäksi Ojanen olisi pitänyt turvallisina vaihtoehtoina myös mietintö- tai pöytäkirjausvaihtoehtoja. Tämäkin lausunto korostaa ennakoivan notifioinnin merkitystä, kansanedustaja Kim Berg muistuttaa.
Oppositio esitti valiokunnan kokouksessa 5. kesäkuuta asian käsittelyn keskeyttämistä ja ministeriön velvoittamista varmistamaan valiokunnan tekemien muutosten EU-oikeudellinen kestävyys sekä notifiointimenettelyn asianmukainen toteuttaminen. Esitys kuitenkin hävisi valiokunnan äänestyksessä niukasti äänin 9–8. Valiokunnan enemmistö esitti edustaja Laihon ja Räsäsen toimesta, että valiokunta lopettaa asian ratkaisevan käsittelyn todeten, että ennen eduskunnan lopullista päätöksentekoa huolehditaan EU-lainsäädännön menettelytapasäännösten turvaamisesta.
Toivoimme, että valiokunta päättäisi kiistattomasti, miten esityksen EU-oikeudellisuus varmistetaan. Valiokunnan enemmistö valitsi kuitenkin tietoisesti passiivimuodon, mistä ei käy selvästi esiin, kenen vastuulla notifiointi on. Siten avattiin porsaanreikä, jolla esitys runnottiin saliin, jos hallituspuolueet eivät olisi valmiita perääntymään.
– Hallituksen ja valiokunnan enemmistön olisi nyt syytä pysähtyä arvioimaan, onko tarkoituksenmukaista edetä lain hyväksymiseen tilanteessa, jossa kaikki EU-oikeuden asiantuntijat pitävät notifiointikysymystä aidosti merkittävänä. Suomen ei pidä tietoisesti altistaa itseään tilanteelle, jossa lain EU-oikeudellinen pätevyys joudutaan myöhemmin kyseenalaistamaan, kansanedustaja Hanna-Leena Mattila painottaa.
– Oppositio esitti vastuullista ratkaisua: ensin varmistetaan, että EU-oikeuden vaatimukset täyttyvät, ja vasta sen jälkeen edetään lopulliseen päätöksentekoon. Valitettavasti valiokunnan enemmistö päätti jatkaa käsittelyä tästä epävarmuudesta huolimatta, kansanedustaja Hilkka Kemppi toteaa.
– Kyse ei ole muodollisuudesta tai byrokraattisesta yksityiskohdasta. Notifiointimenettely on osa jäsenvaltioita sitovaa EU-oikeutta, jonka tarkoituksena on estää sisämarkkinoiden vastainen sääntely ja ehkäistä myöhempiä oikeudellisia ongelmia. Lakien pitää kestää myös eurooppalainen oikeudellinen tarkastelu, kansanedustaja Hanna-Laine Nousimaa sanoo.
– Perustuslakivaliokunta on aiemmissa lausunnoissaan korostanut notifioinnin merkitystä tilanteissa, joissa EU-oikeudellinen epävarmuus on ollut merkittävää. Nyt olisi ollut perusteltua toimia samalla tavalla ja varmistaa sääntelyn oikeudellinen kestävyys ennen lopullisia päätöksiä, kansanedustaja Pia Lohikoski huomauttaa.
– Suomen eduskunnan istuntosaliin tuli käsittelyyn EU-oikeuden asiantuntijalausuntojen vastaisesti notifioimaton esitys. Tämän menettelytavan salliminen avaa Suomelle nyt aivan uuden ladun. Jatkossa on mahdollista tuoda notifioimattomia esityksiä suureen saliin. Haluan muistuttaa, että tänään kuultiin alkoholilain käsittelyn alkaessa, että puhemies totesi, että ensimmäisessä käsittelyssä päätetään esityksen sisällöstä. Näin päädyttiin käsittelemään notifioimatonta esitystä suuressa salissa, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Kiuru päättää.
Opposition mukaan alkoholilain käsittelyssä ei ole kyse enää pelkästään alkoholipolitiikasta, vaan myös siitä, noudatetaanko lainvalmistelussa EU-oikeuden edellyttämiä menettelyjä ja turvataanko eduskunnan päätösten oikeudellinen kestävyys.
