SDP:n Skinnari vaatii hallitukselta toimia: Pankkihuijaukset ja digipetokset kuriin

– Olen tehnyt aiheesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa vaadin hallitukselta toimia pankkihuijausten ja muiden digitaalisten petosten estämiseksi. Kysyn muun muassa, aikooko hallitus valmistella lainsäädäntöä, joka selkeyttää ja vahvistaa pankkien korvausvastuuta tilanteissa, joissa huijaus on perustunut teknisesti tai sosiaalisesti taitavaan petokseen, Skinnari kuvaa.

Hän kysyy myös, onko hallitus arvioinut mahdollisuutta ottaa käyttöön riskien hallinnan kannalta toimivampi järjestelmä, joka varoittaisi asiakasta poikkeuksellisista tai riskialttiista maksutapahtumista, erityisesti suurten summien kohdalla.

– Olennaista on myös se, että poliisilla ja muilla viranomaisilla on riittävät resurssit tutkia digitaalisia huijauksia ja tavoittaa rikoshyödyt. Verkossa tapahtuva rikos on rikos siinä missä muutkin. Sen uhriksi joutuva ei saa olla muita heikommassa asemassa.

Skinnari haluaa lisäksi kuulla, miten hallitus suhtautuu EU:n suunnittelemaan lainsäädäntöön maksujen vahvemmasta tunnistamisesta sekä maksajan ja saajan tietojen tarkastamisesta.

– Onko Suomi tukemassa näitä toimia aktiivisesti ja aiotaanko Suomessa käynnistää viranomaisten, pankkien ja kansalaisjärjestöjen välinen kansallinen yhteistyöohjelma, jonka tavoitteena on ennaltaehkäisy, koulutus ja uhrien tukeminen? Nämä ihmiset ovat saattaneet menettää vuosikymmenten säästöt savuna ilmaan. He ansaitsevat tukea, he ansaitsevat oikeutta, Skinnari summaa.

Nettirikoksissa ei voida puhua yksittäistapauksista. Se on järjestelmällistä, ammattimaista toimintaa, jossa uhria huijataan ja manipuloidaan aina vain uusin tavoin. Rikoksen uhri saattaa menettää koko elinikäiset säästönsä ja jäädä täysin yksin tilanteessa, jossa viranomais- tai pankkilaitteet eivät ole kyenneet estämään rikosta.

– Yhteiskunta ei saa olla polvillaan tämän rikollisuuden muodon edessä, vaan lainsäädäntöä on kehitettävä. Nykyisellään nettirikoksen uhri jää usein tyhjän päälle. Lainsäätäjän ja vastuullisen valvonnan vastuulla on päivittää sääntelyä, joka vastaa paremmin nykypäivän digitaalisia riskejä, Skinnari korostaa.

EU-tasolla on valmisteilla sääntelyä, joka velvoittaisi pankkeja ilmoittamaan, jos maksun saajan ja saajan tilin tiedot eivät täsmää. Espanjan korkein oikeus on linjannut, että pankkien vastuun tulee kasvaa.

– Myös Suomessa hallituksen on ryhdyttävä toimeen, jotta aina vain vaikeammin havaittavien huijausten kohteeksi joutuneet ihmiset saavat turvaa ja oikeutta, Skinnari päättää.

Suomessa digitaaliset huijaukset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti viime vuosien aikana. Vuonna 2024 suomalaisilta yritettiin huijata yli 107 miljoonaa euroa ja lähes 63 miljoonaa euroa siirtyi rikollisten tileille.