SDP:n Seppo Eskelisen ryhmäpuheenvuoro Valtioneuvoston selonteosta maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta

Arvoisa puhemies,

Käsissämme on ensimmäinen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma, joka on koskaan eduskunnalle annettu. Suunnitelma tulee jatkossa osaksi uuden ilmastolain mukaista ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää.  

Tämän asiakirjan päämääränä on edistää maankäytön, metsätalouden ja maatalouden päästöjen vähentämistä, nielujen aikaansaamien poistumien vahvistamista sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen. Tärkeä lähtökohta suunnitelmassa on myös luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja edistäminen

Maankäyttösektorilla toteutettavien lisätoimien tavoiteltu vuosittainen nettovaikutus on vähintään kolme miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuoteen 2035 mennessä. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma edistää osaltaan kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista vuoteen 2035 mennessä.

Meidän on löydettävä vaikuttavimmat, kustannustehokkaimmat ja ihmisten keskuudessa parhaiten hyväksyttävissä olevat keinot sekä sosiaalisesti ja taloudellisesti realistiset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi myös maankäyttösektorilla.

 

 

Arvoisa puhemies,

Suunnitelma kattaa maankäytön muutoksiin, maatalousmaiden hiilidioksidipäästöihin, metsiin ja pitkäikäisiin puutuotteisiin kohdentuvat toimenpiteet sekä useita erilaisia poikkileikkaavia toimenpiteitä. Valmistelussa lähtökohtana on ollut saavuttaa ilmastotavoitteet mahdollisimman kustannustehokkaalla ja oikeudenmukaisella tavalla. Yhtymäkohdat keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan ja ilmasto- ja energiastrategiaan on huomioitu suunnitelman valmistelussa.

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma toteuttaa osaltaan myös hallituksen joulukuussa 2021 asettamaa tavoitetta vähentää maataloudesta peräisin olevia kasvihuonekaasupäästöjä 29 prosentilla vuoden 2019 tasosta vuoteen 2035 mennessä.

Maankäyttösektorilla on runsaasti mahdollisuuksia vähentää päästöjä ja sitoa hiiltä. Monet vaikuttavista keinoista on myös hyväksyttyjä ja käytössä toimijoilla jo nyt. Julkinen keskustelu kärjistyy usein. Haluankin tässä puheenvuorossa keskittyä niihin keinoihin, jotka ovat sekä hyväksyttyjä että kustannustehokkaita. Niitäkin löytyy runsaasti. Kiistelyn sijaan on tarpeellista keskittyä mahdollisuuksiin.

 

 

Arvoisa puhemies,

Keskustelua ovat erityisesti aiheuttaneet uusimmat arviot hiilinielujen tasosta. Tilastokeskuksen keväällä julkaisemat pikaennakkotiedot vahvistuvat loppuvuodesta. Hallitus on jo sopinut useista lisätoimista tämän vuoksi.

Kaikkein tärkeintä on huolehtia peltojen ja metsien hyvästä tuotto- ja kasvukunnosta, sillä tuottava ja hyvin kasvava biomassa edesauttaa hiilivarastojen kasvattamista.

Metsätaloudessa on tärkeää huolehtia myös metsätuhojen ja -tuholaisten ehkäisystä, jotta metsät säilyvät terveinä ja kasvukykyisinä. Tämä tarkoittaa muun muassa metsän uudistumisen varmistamista, kasvupaikalle soveltuvan puulajin valitsemista uudistamisessa sekä sitä, että metsiä hoidetaan suunnitellusti istutuksilla, ensiharvennuksin tuleviin tuotantohakkuisiin saakka.

Peitteisessä metsätaloudessa huolehditaan myös siitä, että hakkuissa säilytetään tälle kasvatustavalle soveltuva puustorakenne.  Muita hyviä keinoja on tuhkalannoituksen lisääminen suometsissä, metsäkadon ehkäisy ja kangasmetsien typpilannoitus kivennäismailla.  

Meidän on tarkasteltava metsiä ja maatalousmaatamme myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Ilmastonmuutoksen torjunnan ja huoltovarmuuden vahvistamisen ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään. Päinvastoin keskittymällä esimerkiksi kotimaassa tuotetun energian käyttöön maatiloilla ja kotimaisen lannoitetuotannon kehittämiseen vähennämme riippuvuuksia tuontipanoksista.

Ilmastopolitiikkaa pitää tehdä vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Vaikka etenemme vakaasti fossiilitonta ja hiilineutraalia tulevaisuutta, on lyhyellä tähtäimellä otettava huomioon tilanne, jossa elämme.

Tällä hetkellä on tärkeää, ettei etenkään maataloussektorille aiheuteta lisäkustannuksia tilanteessa, jossa hinnat karkaavat ja tilojen kohtalo on vaakalaudalla. Parlamentaarinen maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien arviointiryhmä   on onneksi aloittanut työnsä ja tuloksia on luvassa viimeistään keväällä.

 

 

Arvoisa puhemies,

Monet EU:sta tulevat velvoitteet asettavat pohdittavaa myös meillä Suomessa. EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Valiokunnissa olemme juuri käsittelemässä ennallistamisasetusta. Tärkeää on, että vaikka yhteisistä tavoitteista sovitaan EU-tasolla, pidämme tärkeänä päättää toimista kansallisesti tarvittavien joustojen sekä liikkumatilasta, jolla valitsemme parhaimmat ja kustannustehokkaimmat keinot tavoitteen saavuttamiseksi.

Tärkeää on muistuttaa, että metsäpolitiikka on ja sen tulee pysyä kansallisessa päätösvallassa.

Loppuvuodesta eduskunta saanee käsiteltäväkseen vielä erillisen selonteon kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030.  Sen alaotsikko Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa on enemmän kuin ajankohtainen tässä maailmanajassa.