SDP:n ryhmäpuhe maaseutupoliittisen selonteon lähetekeskustelussa 11.3.2026
SDP:n ryhmäpuheenvuoro valtioneuvoston maaseutupoliittisen selonteon lähetekeskustelussa 11.3.2026. Puhujana maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Piritta Rantanen. Muutokset puhuttaessa mahdollisia.
Herra puhemies,
Meillä on vain yksi Suomi, se on kaupunkeja ja maaseutua. Maaseudulla asuvat ihmiset kokevat usein, että heidät on unohdettu ja etteivät he voi vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Kaikkea päätöksentekoa tulisi arvioida myös maaseudun asukkaiden näkökulmasta. Tämä luottamus rakennetaan konkreettisin toimin.
Suomen pinta-alasta on maaseutua 95 prosenttia. Tämä fakta on hyvä jokaisen muistaa. Maaseudulla ja sen asukkailla on merkittävä rooli huoltovarmuudessa ja turvallisuuden sekä hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Suomalaisille rakkaat metsät ja järvet sijaitsevat pääosin maaseudulla, kuten myös luonnonvarat. Maaseutu on yllättävän lähellä, lähimmillään jokaisen lautasella, suomalaisen ruuan muodossa.
Puhemies,
Väestökehitys muuttaa Suomea syvällisesti. Maaseutualueilla 15–64-vuotiaiden määrä vähenee tulevan vuosikymmenen aikana 20 prosentilla nykytilanteesta, mikäli vallitseva kehitys jatkuu. Tällä on vaikutusta kansalliseen huoltovarmuuteen ja etenkin alkutuotannosta juontaviin moniin arvoketjuihin.
Väestön väheneminen tapahtuu erityisesti Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Mikäli trendi jatkuu, ydinmaaseudulta ja harvaan asutulta maaseudulta voi vähentyä yli 43 000 työpaikkaa vuoteen 2040 mennessä. Pysyvä negatiivinen kehitys voidaan kuitenkin kääntää, jos alueiden houkuttelevuus vahvistuu.
Puhemies,
Kun väestö vähenee, on poliitikkojen väistämättä puhuttava vaikeista teemoista, kuten mitä tehdään, kun kaikkiin kouluihin ei riitä oppilaita? Tarvitsemme lisää kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja digitalisaation hyödyntämistä. Jokaisella lapsella pitää olla oikeus käydä koulua laadukkaasti ja saada tavata kavereita koulussa. Kuntien, koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen välisellä yhteistyöllä tulee vahvistaa koulutuksen saavutettavuutta kaikilla koulutusasteilla.
Asuntomarkkinoiden toimimattomuus ja eriytyminen heikentää ja jakaa Suomea tällä hetkellä voimakkaasti. Aiemmin maaseudulla perinnöksi saatu kotitalo oli rahallisesti arvokas, nyt se voi olla pelkkä rasite. Jos paikkakunnalla on yrityksiä ja työpaikkoja, siellä käyvät myös asunnot kaupaksi ja niitä kannattaa rakentaa jopa lisää. Tästä meillä on hyviä esimerkkejä Lapin kunnista.
Toivon, että maaseudun asuntojen arvon lasku ja siitä aiheutuvat moninaiset vaikutukset suomalaisille on asia, johon eduskunta voi luoda yhteistä kantaa, näkemystä ja ratkaisuvaihtoehtoja selonteon valiokuntakäsittelyssä.
Herra puhemies,
Hallituksen maaseutualueille kohdistama politiikka vaatii arviointia. SDP:n mielestä työmatkavähennystä ei olisi pitänyt leikata kuten hallitus teki. Välttämätön omaan autoon perustuva työmatkaliikenne olisi pitänyt turvata. Lisäksi olisimme jatkaneet korotettua kotitalousvähennystä kotitalous- ja hoivatyöhön. Tälläkin olisi ollut vaikutuksensa maaseudun työpaikkoihin ja elinvoimaan.
Raskaasti maaseudun kuntasektoria haittaava esitys on myös hankintalain uudistus. Se aiheuttaa paljon ongelmia ja kustannuksia, kunnille, jotka sijaitsevat kaukana markkinoista ja väestökeskittymistä. Pienet kunnat arvioivat lakiuudistuksen muutoskustannuksiksi keskimäärin lähes 500 e/asukas.
SDP on esittänyt, että investointien verohyvityksen alarajan tulisi olla hallituksen esittämää matalampi, jotta maaseudun yritykset voisivat hyödyntää sitä paremmin. Erityisesti perheyrityksillä sekä pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on merkittävä rooli työllistäjinä ja alueiden elinvoiman rakentajina. Siksi on vaikea ymmärtää hallituksen halua rajoittaa esimerkiksi vihreitä investointeja, tuuli- ja aurinkovoimarakentamista, sekä poukkoilua datakeskusten verokohtelun kanssa. Juuri näille sektoreille investoinnit nyt syntyvät ja ne rakentuvat erityisesti maaseudulle. Emme voi jättää mitään kasvun aineksia hyödyntämättä.
Puhemies,
Ei tartte auttaa. Niin luki minun ja monien muiden abi-paidassa 90-luvun lopulla. Maaseudun ihmiset ovat tottuneita tekemään monia asioita itse.
Emme saa unohtaa maaseudulla asuvia ihmisiä. Maaseutu ei tarvitse kauniita juhlapuheita vaan konkretiaa.
