SDP:n Raimo Piiraisen ryhmäpuheenvuoro Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteosta

Arvoisa puhemies,

Kiitos ministerille tärkeän päivittämisprosessin aloittamisesta ja selonteon tuomisesta eduskuntaan.

Valtioneuvoston ensimmäisessä huoltovarmuusselonteossa määritellään huoltovarmuuden kehittämisen keskeiset tavoitteet vuoteen 2030 saakka. Viime vuodet olemme eläneet maailmassa, jossa huoltovarmuuden merkitys on valjennut meille kaikille. Koronapandemiaa seurasi sota, inflaatio ja energia kriisi Euroopassa. Juuri nyt energia ja toimintavarmuus ovat kaiken keskiössä.

Huoltovarmuuden työkalujen täytyy olla ajan tasalla ja niitä tulee päivittää säännöllisesti. Resursseista on huolehdittava ja onkin hyvä, että huoltovarmuusrahaston toiminta turvataan. Kansalaisvarautuminen on myös keskeistä, kun kriisi uhkaa.

Arvoisa puhemies,

Huoltovarmuusselonteolla ja sen toimeenpanolla varmistetaan huoltovarmuuden riittävä taso osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.

Suomen huoltovarmuusmalli on toimiva ja huoltovarmuuden tilanne on hyvä, mutta muuttunut toimintaympäristö vaatii mallin kehittämistä ja riittävien resurssien turvaamista. Myös kansainvälinen huoltovarmuuteen liittyvä yhteistyö tiivistyy entisestään NATO-jäsenyyden myötä. Laajan lausuntokierroksen, yli sadan lausunnonantajan, jälkeen, on hyvä, että eduskunta käsittelee tämän kokonaisuuden ja tekee keskeiset linjaukset.
Jokainen ministeriö edelleen vastaa varautumisesta omalla hallinnonalallaan, mutta eri sektoreiden varautumistoimenpiteiden yhteensovittamista tiivistetään. Sektorikohtaista yhteistyötä yli hallintorajojen on syytä lisätä, myös suhteessa järjestöihin ja yksityisiin toimijoihin.

Arvoisa puhemies,

Suomessa huoltovarmuus perustuu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöhön, joka on myös jatkossa säilytettävä. Huoltovarmuutta ovat myös kansalaisten valmiudet omatoimisuuteen, varautumiseen sekä toimintakykyyn häiriötilanteissa.
Väitän, että suomalaisilla on lähtökohtaisesti melko hyvät taidot selviytyä kriisioloissa. Meillä osataan lämmittää puilla, kalastaa, tehdä ruokaa avotulella, kerätä ravintoa luonnosta, tarkkailla luonnonilmiöitä ja säätä, suojautua kylmältä. Tästä kiitos elävän mökkeily-, luonto-, kalastus- ja metsästysperinteiden.

Arvoisa puhemies,

Valitettava tosiasia on, että elämme tällä hetkellä keskellä epävakautta ja kriisiä. Huoltovarmuusselonteko on strateginen, eikä siinä oteta kantaa akuuttien ongelmien, kuten energiahuoltovarmuuden hoitamiseen tai muuhun operatiiviseen toimintaan.
Huoltovarmuuden kehittäminen on siitä vaikea laji, ettei sitä voi tehdä nopeasti vaan se on pitkäjänteistä ja jatkuvaa työtä, jossa korostuu ennakointi. Ravintoa, suojaa, terveydenhuoltoa tarvitaan aina ja jokaisessa kriisissä. Energiahuollon turvaaminen on kaiken keskiössä. Samoin oikea ja oikea-aikainen viestintä on varmistettava. Tietoliikenneyhteydet ovat nykyisin kriittistä infraa, jota täytyy suojata.

Olemme liikaa tuonnin varassa, puhuttiinpa energiasta, lannoitteista tai polttoaineista tai varaosista. On tärkeää tarkastella luoko EU:n hankintalainsäädännön kapeikkoja huoltovarmuuteen, jotka lopulta ketjuttuvat kolmansiin maihin. Laajasti ymmärrettynä osaaminen on tärkeä osa huoltovarmuutta. Huoltovarmuuden kannalta kriittinen osaaminen ja sen turvaaminen pitää määritellä nykyistä selkeämmin ja nostaa työvoimapoliittisten erityistoimien kohteeksi.

Arvoisa puhemies,

Operatiivisen tason toimia varten valtioneuvosto asettaa huoltovarmuuden tavoitteet, joita koskeva päätös on annettu edellisen kerran joulukuussa 2018. Selonteossa ehdotetaan tämän tavoitepäätöksen uudistamisesta ja se on todella tarpeen.

Maailma on muuttunut merkittävästi viidessä vuodessa. Uskon, että pääpiirteissään eduskunnassa on vahva yksimielisyys siitä, että huoltovarmuudesta huolehtiminen on aina mutta etenkin tässä maailmanajassa erittäin tärkeää.

Seuraava huoltovarmuus selonteko on tarkoitus antaa 2027 alkavalla vaalikaudella. Tämän selonteon eduskuntakäsittelyn jälkeen aloitetaan huoltovarmuuslainsäädännön läpikäynti ja huoltovarmuuden tavoitteista annetun valtioneuvoston päätöksen päivittäminen.