SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman: Suomi ei nouse saksimalla vaan rakentamalla – luottamus on talouden parasta valuuttaa

15.11.2025

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman linjasi puoluevaltuuston kokouksessa Espoon Dipolissa, että Suomi tarvitsee käänteen kohti kasvua, luottamusta ja rakentavaa yhteistyötä niin kotimaassa kuin Euroopassa. Lindtman korosti aitoa julkisen talouden vahvistamista, työllisyyden parantamista ja vihreän siirtymän vauhdittamista – sekä vetosi Euroopan maltillisen oikeiston johtoon yhteistyön jatkamiseksi.

Lindtman esitti puoluevaltuuston kokouksessa Espoon Dipolissa katsauksen Suomen ja Euroopan tilanteeseen sekä linjasi sosialidemokraattien suuntaa tuleville vuosille. Puheenjohtajan mukaan Suomi on vaikeimmassa paikassa vuosikymmeniin, ja hallitus on epäonnistunut tärkeimmissä tavoitteissaan: talouden, kasvun ja työllisyyden vahvistamisessa.

Lindtman painotti, että käänne parempaan on mahdollinen ainoastaan palauttamalla kansalaisten ja yritysten luottamus ja tekemällä pitkäjänteistä sekä vastuullista politiikkaa.

– Luottamus on talouden parasta valuuttaa. Suomi ei nouse saksimalla, vaan rakentamalla”, Lindtman sanoi.

Euroopalta kaivataan johtajuutta – ei laitaoikeiston mörköoopperaan nojaamista

Puheessaan Lindtman varoitti Euroopan parlamentin siirtymisestä oikealle ja EPP:n yhteistyöstä laitaoikeiston ”mörköoopperan” kanssa. Hänen mukaansa tämä kehitys vaarantaa niin ilmastotavoitteet kuin Euroopan kilpailukyvyn.

Lindtman peräänkuulutti vahvempaa eurooppalaista yhteisvastuuta ja muistutti, että Suomen ääni kuuluu vain aktiivisena osana unionia.

– Jos Euroopan unionia ei olisi juuri nyt, se olisi pakko keksiä. Meillä eurooppalaisilla on levottomassa maailmassa vain toisemme.

SDP on vaihtoehto Orpon hallitukselle

Lindtman kritisoi lujasti hallituksen talouspolitiikkaa, mikä on ajanut Suomen leikkauskierteeseen vailla kasvua. SDP julkaisee pian kolmannen vaihtoehtobudjettinsa, jossa Suomi velkaantuisi jo satoja miljoonia vähemmän kuin hallitus.

Olemme tehneet yli 200 esitystä kasvun, työllisyyden ja tuottavuuden vahvistamiseksi. Jos hallitus olisi tarttunut edes osaan niistä, emme olisi tässä jamassa.

Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa

Lindtman maalasi puheessaan näkymän Suomesta vuonna 2035, kun SDP on onnistunut tavoitteissaan: hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta, jossa toimivat terveyspalvelut sekä vetovoimainen työelämä ja kansainväliset osaajat, jotka haluavat rakentaa tulevaisuutta Suomessa.

Lindtmanin mukaan SDP:n tärkein tehtävä on palauttaa suomalaisten luottamus toisiinsa ja tulevaisuuteen.

– Kun kymmenen vuoden päästä kysymme, millaisen Suomen jätämme lapsillemme, haluan vastauksen olevan kyllä: maan, jossa on vahva talous, puhdas ympäristö, yhteisvastuu ja toivo tulevaisuudesta.

 

Koko puhe on luettavissa alta:

(muutokset puhuttaessa mahdollisia)

Hyvät ystävät, bästä vänner,

On hienoa, että saamme kokoontua tänään juuri täällä, Espoon Dipolissa – aivan Otaniemen sydämessä, Aalto-yliopiston syntysijoilla, jonka syntysanat muuten aikanaan lausui opetusministeri Antti Kalliomäki

Täällä, missä Suomen tulevaisuutta kirjaimellisesti rakennetaan joka päivä.

Täällä, missä tutkijat, opiskelijat ja kasvuyrittäjät kehittävät ratkaisuja, jotka vielä hetki sitten tuntuivat utopialta – ja joista nyt on tullut vientiä, kasvua ja uusia työpaikkoja.

Täällä Otaniemessä on tekemisen meininkiä. Sitä meininkiä, jota koko Suomi nyt tarvitsee. Täällä ei puuhastella, täällä tehdään.

Ja se tekeminen näkyy tuloksissa: vielä muutama vuosi sitten kovin harva uskalsi unelmoida, että Suomen start up -yritykset voisivat vastata kymmenen miljardin osuudesta vientiämme.

Mutta nyt se on todellisuutta.

Ja kun nyt on asetettu tavoitteeksi 20 miljardia vuoteen 2030 mennessä, niin väitän, että kysymys ei ole siitä, toteutuuko se – vaan siitä, kuinka paljon etuajassa tämä tavoite toteutuu.

Hyvät ystävät,

Te tiedätte, että olen puhunut paljon kasvuyritysten rahoituksen pullonkauloista. Ja siitä, miksi meidän on niin tärkeää päästä näistä pullonkauloista eroon.

Uskon vakaasti, että meidän on Suomessa rakennettava entistä vahvempi kasvurahoituksen ekosysteemi – sellainen, jonka tuloksena emme päästä ideoita karkaamaan liian aikaisin maailmalle, vaan annamme kasvuyrityksille mahdollisuuden kasvaa täällä, Suomen maaperällä, suomalaisella pääomalla.

Mutta hyvät ystävät,

Tätä samaa otaniemeläistä tekemisen meininkiä tarvitaan nyt paitsi koko Suomessa myös Euroopassa – sillä Euroopan menestys on meidänkin menestyksemme ehto.

Kiina ja Yhdysvallat harppovat nyt jättiaskelin ja pikavauhdilla eteenpäin tekoälyssä, vihreässä siirtymässä ja turvallisuusteknologiassa. Eurooppa ei voi jäädä tuijottamaan peruutuspeiliin. 

EU:n on löydettävä rohkeutta toimia etenkin nyt, kun kohtaamme uudenlaisen ja vakavan turvallisuushaasteen idässä ja samaan aikaan kaupalliseen epävarmuuteen liittyvän haasteen lännessä.

On syytä tunnustaa tosiasiat. Meillä on lopulta vain toisemme täällä Euroopassa, ja siksi EU-yhteistyössä on mentävä eteenpäin. Jotta Euroopan ääni maailmalla kuuluu, unionin on vahvistettava ulkopoliittista päätöksentekokykyään laajentamalla määräenemmistöpäätöksentekoa.

Myös Euroopan talouteen on saatava lisää vauhtia, ja se vaatii ennen kaikkea sisämarkkinoiden uudistamista. Turhista kaupankäynnin esteistä on päästävä eroon. Maailman valuuttarahasto IMF:n arvion mukaan EU:n sisämarkkinoiden esteet vastaavat palveluissa jopa yli 100 prosentin tariffimaksua. Ja tavaramarkkinoillakin puhutaan yli 40 prosentin tasosta.

Yritystoiminnan, myös start-upien ja kasvuyritysten tehokas rahoitus puolestaan vaatii yhteisiä rahoitusmarkkinoiden pelisääntöjä: Mahdollisuutta saada yritystoiminnan kehittämiseen ja skaalaamiseen pääomia eurooppalaisilta rahoitusmarkkinoilta.

Kyse on paitsi kilpailukyvystä, myös arvoista ja vapaudesta. Meidän on yhdessä pystyttävä vastaamaan aikamme haasteisiin: taloudellisesti, turvallisuuspoliittisesti ja henkisesti.

Nyt Suomen Eurooppa-profiili on kovin, kovin matalalla. Eurooppalaisessa yhteistyössä hallituksemme katse yltää lähinnä kengänkärkiin. Puolet Orpon hallituksesta keskittyy julistamaan EU:n olevan Suomelle enemmän ongelma ja ikävä riesa, kuin mahdollisuus menestykseen tai vaikuttamiseen.

Tällaisesta pelkotilasta ei synny oikeaa johtopäätöstä siitä, missä Suomenkin kohtalo ratkaistaan. Kun johtavan hallituspuolueen varapuheenjohtaja julistaa, että: 

Pidemmän päälle Suomen on pakko lähteä vetämään EU:sta taikka rukoilla, että se hajoaa.”,

niin on vaikea ajatella, että hallitus kykenisi saamaan itselleen arvostetun ja tuloksia tuovan aseman eurooppalaisissa päätöspöydissä. Ei tule sitä vaikutusvaltaa, kun pitäisi puolustaa Suomen etua vaikkapa EU:n budjetista päätettäessä.

Eurooppaa on haastettu idästä ja lännestä, oikealta ja vasemmalta. Kuitenkin meidän eurooppalaisten olisi aika ymmärtää, että meillä on levottomassa maailmassa vain toisemme.

Olisi aika tunnustaa, ettei yksikään valtio Euroopassa pärjää enää yksin ja ilman muita. Jos Euroopan unionia ei olisi juuri nyt, se olisi pakko keksiä – ja siihen menestyvään unioniin mahtuvat hyvin myös menestyvät kansallisvaltiot.

*** Det är dags att erkänna att inget land i Europa längre klarar sig på egen hand och utan andra. Om Europeiska unionen inte fanns just nu, skulle vi vara tvungna att uppfinna den – och i en sådan framgångsrik union ryms också framgångsrika nationalstater. ***

Eurooppalaista yhteistyötä, kykyä ja halua katsoa eteenpäin, tarvitaan tässä ja tänään. Siksi on syytä olla huolissaan siitä uudesta hajanaisuudesta, jonka olemme nähneet pahentuvan viime kuukausien aikana eurooppalaisessa päätöksenteossa.

Euroopan parlamentti uhkaa siirtyä oikealle, kun parlamentin perinteisesti EU-myönteinen valtapuolue EPP on lähtenyt yhteistyöhön laita- ja äärioikeiston kanssa. 

Me varoitimme tästä laitaoikeiston kanssa mörköoopperaan lähtemisestä jo ennen eurovaaleja, ja nyt sen laulu Euroopan saleissa valitettavasti voimistuu päivä päivältä.

EPP on jo useissa kysymyksissä nojautunut oikeistopopulisteihin – esimerkiksi pyrkimyksissä purkaa ympäristösääntelyä, hidastaa vihreää siirtymää ja halussa luopua yritysten yhteiskuntavastuusta.

Tämä tarkoittaa, että ilmastotavoitteet, jotka meille suomalaisille ovat elintärkeitä – niin työntekijöille, teollisuudelle kuin koko elinkeinoelämälle – ovat vaarassa vesittyä.

Jos Eurooppa hidastaa vihreää siirtymää, niin muut kyllä menevät ohi. Trumpista huolimatta Yhdysvalloissa investoidaan satoja miljardeja vihreään energiaan. Aasiassa vielä enemmän. Kiina saa jo enemmän varoja vihreän teknologian myynnistä kuin Yhdysvallat fossiilienergian.

Jos Eurooppa nyt epäröi, me jäämme jälkeen. Suomi jää jälkeen, ja menetämme ainutlaatuisen mahdollisuuden.

Tämä on tie, joka vie Eurooppaa väärään suuntaan: pois kestävästä kasvusta, pois vastuunkannosta, pois tulevaisuudesta.

Ja pahimmillaan se vie meitä pois Ukrainan rinnalta – vaikka juuri nyt ei ole oikea aika perääntyä!

Meidän on sitkeästi tuettava Ukrainaa sen taistelussa vapautensa ja itsemääräämisoikeutensa puolesta. Koska me tiedämme, että Ukrainan taistelu on samalla taistelua koko Euroopan vapauden ja eurooppalaisten arvojen puolesta.

Siksi me sanomme selvästi: me emme väsy, me kannamme oman vastuumme Ukrainan auttamisessa. Me tiedämme, että Eurooppa tarvitsee suunnannäyttäjiä ja vastuunkantajia: eilen, tänään ja huomenna. 

Ja sosialidemokraattien tehtävä on olla niiden joukossa, jotka vievät Eurooppaa eteenpäin – ei niiden, jotka ovat huutelemassa aidan takaa, vaan rakentamassa tulevaisuutta, jossa turvallisuus, ilmasto, vapaus ja oikeudenmukaisuus kulkevat käsi kädessä.

Siksi vetoan Euroopan maltillisen oikeiston, EPP:n johdon suuntaan: ei liittoa laitaoikeiston kanssa, vaan yhteinen eurooppalainen vastuu. Euroopan kestävä tulevaisuus rakentuu jatkossakin keskeltä – ei äärilaidoilta.

Hyvät ystävät, arvoisat puoluevaltuutetut, hyvät toverit,

Suomi on nyt vaikeammassa paikassa kuin vuosikymmeniin. Niin taloudellisesti kuin henkisesti.

Kasvuluvut ovat kuluvalla vaalikaudella olleet kerrassaan surkeita. Velkaantumisen vauhti on ollut nopeinta koko EU:ssa.

Tämä kaikki ei ole vääjäämätöntä, vaan se on seurausta vääristä valinnoista. 

Orpon hallituksen kaudesta näyttääkin tulevan menetetty vaalikausi Suomelle. Paljon puhetta ja lupauksia on kuultu, mutta tosiasia on, että hallitus on epäonnistunut kaikista keskeisimmässä tavoitteessaan:

Hallitus laiminloi kasvun ja työllisyyden, vei Suomesta toivon ja luottamuksen, vei Suomen leikkauskierteeseen.

Tämän seurauksena olemme vauhdilla luisumassa Euroopan pahnan pohjimmaiseksi työttömyydessä, vaikka tunnetusti kokoomus ja Orpon hallitus lupasivat sata tuhatta uutta työpaikkaa Suomeen tämän vaalikauden aikana.

No, hallitusta lukuun ottamatta jokainen jo tietää, että tuota tavoitetta ei olla lähelläkään. Päinvastoin Suomessa on kasvanut Orpon-Purran talousreseptillä työttömyys, ei työllisyys.

Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Nyt nähty politiikka ei yksinkertaisesti toimi.

Surullisinta on, että mittava ja alati kasvava osa työttömistä on jäämässä pitkäaikaistyöttömien joukkoon. He työllistyvät uudelleen valitettavan hitaasti, vaikka talous kasvaisi.

Tällaista inhimillisten voimavarojen tuhlausta emme yhteiskuntana kestä. Jokaisen ihmisen työhalut, taidot ja osaaminen on saatava käyttöön.

Meidän on löydettävä keinot siihen, miten tämä tuhlaus lopetetaan. Suomalaiset ovat ahkeraa kansaa. Meidän tehtävänämme on tukea siinä, että nämä ihmiset pääsevät taas työhön kiinni.

Huolen työttömyydestä pitäisi olla jokaisen puolueen asialistalla numero yksi. Työttömyyttä vastaan on käytävä tosissaan ja kaikilla rintamilla – ei vain jätettävä asiaa suhdannekäänteen odottelun varaan.

Hyvät ystävät,

Jotain myönteistäkin on saatu aikaiseksi. Olemme sopineet yhteistyössä ja puoluerajat ylittäen tavoitteista vahvistaa Suomen julkista taloutta. Nyt tarvitaan samanlaista yhteistyökykyä työttömyyden nujertamiseksi.

Tarvitsemme yhteisen, reilumman suunnan ja perustan työllisyyden ja talouden vahvistamiseen. 

Hyvät ystävät,

Suomalaisten kuluttajien luottamus on maissa – ja säästämisaste taivaissa.

Eikä syy tähän ole pelkästään suhdanteissa tai Venäjän rajan sulkeutumisessa.

Monet pelkäävät nyt työpaikkansa puolesta. He pelkäävät oman tai lastensa tulevaisuuden puolesta.

Hallitus on ollut enemmän kiinnostunut saksista ja kriisitietoisuuden lietsomisesta kuin kasvusta – enemmän rangaistuksista kuin ratkaisuista.

Myös yritysten tulevaisuudennäkymä on hämärtynyt, kun hallitus vatvoo vuorotellen makeisveroa, datakeskusten verotusta ja tuulivoimainvestointeja haittaavaa etäisyyssääntelyä.

Soutamista ja huopaamista – ja sillä välin investoinnit seisovat. Tämä hallitus on ollut omien työllisyys- ja kasvutavoitteidensa pahin vihollinen.

Ja kaiken tämän keskellä pääministeri viitsii viikko toisensa jälkeen väittää, että vaihtoehtoa hallituksen politiikalle ei ole. Me tiedämme: Kyllä, vaihtoehto on olemassa.

Olemme tehneet vaalikauden kuluessa yli 200 kasvua, työllisyyttä ja tuottavuutta edistävää esitystä. Jos hallitus olisi tarttunut edes pieneen osaan niistä, emme olisi nyt tässä jamassa.

*** Vi har under denna mandatperiod lagt fram över 200 förslag som främjar tillväxt, sysselsättning och produktivitet. Om regeringen hade tagit tag i en liten del av dem, skulle vi inte vara i den situation vi är i nu. ***

Olemme tehneet vaihtoehtoiset, tarkat esitykset suhteessa hallituksen budjettiin jokaisena vuonna. Kohta julkistamme kolmannen vaihtoehtobudjettimme.

Silti kokoomuksen puhuvat päät tulevat kerta toisensa jälkeen sanomaan, kuin automaatista, ettei ole olemassa vaihtoehtoa.

Minkä takia?

Koska meidän vaihtoehto ei tälle hallitukselle yksinkertaisesti kelpaa.

Kun me sanoimme, että rakentamisesta pitää huolehtia ja tarjosimme kattavaa keinopakettia, he sanoivat: Ei tarvitse, kyllä markkinat hoitavat.

Kun me sanoimme, että verotuksen alennusvara pitää käyttää oikein ja tavallisten keskituloisten suomalaisten hyväksi, he sanoivat: Ei tarvitse, sillä yli sata tuhatta euroa tienaavia pitää kannustaa uusilla veronalennuksilla.

Kun me sanoimme, että työttömiä kannattaa auttaa työllistymään työttömyysturvan ja asumistuen suojaosilla, he sanoivat: Ei tarvitse, kyllä nämä ihmiset siirtyvät kokoaikaisiin ja pysyviin työsuhteisiin. Miten on käynyt?

Kun me sanoimme, että työmarkkinoilla tarvitaan yhteistyötä ja sopimista, he sanoivat: Ei tarvitse, nyt tarvitaan sanelua, helpompia irtisanomismahdollisuuksia ja työntekijöiden työtaisteluoikeuksien rajoittamista.

Kun me sanoimme, että Suomi tarvitsee lisää osaajia, he sanoivat: Ei tarvitse, aikuiskoulutustuki on tarpeeton.

Ja kun me sanoimme, että myös maahan tulevat, ulkomaiset huippuosaajat ovat kasvulle ja yritysten Suomeen sijoittumiselle elintärkeitä, he sanoivat: Ei tarvitse, pärjäämme ilmankin. Ja työpaikan kadotessa heidät on palautettava mahdollisimman nopeasti lähtömaihinsa.

Ja nyt nämä seuraukset ovat nähtävissä: kasvu on hiipunut, rakennustyömaat hiljentyneet, yritykset jäädyttävät investointipäätöksiä, työttömyys kasvaa – ja velka kasvaa.

Ja se kasvaa siksi, että hallitukselle ei SDP:n vaihtoehto kelpaa – vaan hallitus jatkaa Orpon-Purran talouskokeilua, jossa ainoa työkalu velkaantumisen hallintaan on uhkailu uusista leikkauksista ja entistä suuremmista säästöistä.

Mutta hyvät ystävät, meidän tehtävä ei ole jäädä valittamaan. Meidän tehtävä on näyttää tie ylös ja eteenpäin.

Hyvät ystävät,

Kuten tällä vaalikaudella on nähty, luottamus on hetkessä helppo rikkoa, mutta sen rakentaminen vie aikaa.

Jotkut kysyvät, miksi SDP on nyt sitoutunut pitkäaikaiseen julkisen talouden tervehdyttämiseen.

Siksi, että ilman vahvaa julkista taloutta ei ole myöskään hyvinvointiyhteiskuntaa, ei toimivaa taloutta, tai ei ylipäätään toimivaa yhteiskuntaa, ei huolenpitoa lähimmäisestä.

Siksi että olemme nähneet, mitä tapahtuu, jos emme pidä huolta kestävästä talouskasvusta ja kestävästä julkisesta taloudesta.

Kuten Tarja Halonen aikanaan sanoi:

Tasainen talouskasvu luo pohjan hyvinvointiyhteiskunnalle, minkä takia talouden realiteetteja ei voida unohtaa. Olemme Pohjoismaissa hyvin laajasti ymmärtäneet sen, että talouden toimimattomuudesta ja tehottomuudesta kärsivät aina eniten heikoimmassa asemassa olevat. Siksi talous ja erityisesti julkinen talous on pidettävä tehokkaana, jotta myös hyvälle koulutus-, sosiaali- tai terveyspolitiikalle olisi tilaa.”

Hyvät ystävät,

Me muistamme 1990-luvun laman. Kun talous romahti, työttömyys nousi pilviin ja korot karkasivat, oli sosialidemokraateilla raskas vastuu nostaa Suomi jälleen jaloilleen.

Silloin Suomi vietiin määrätietoisesti kohti Euroopan ytimiä – ja tehtiin myös vaikeita ratkaisuja. Mutta ei niitä ratkaisuja tehty ihmisten kiusaamiseksi tai palkansaajan työmarkkina-aseman heikentämiseksi.

Puoluekokouksessa vuonna 1996 pääministeri Paavo Lipponen lausui sanat, jotka ovat edelleen totta:

“Politiikka on arvovalintoja, mutta se on myös todellisuudessa elämistä. Sosialidemokratia ei ole haihattelua, vaan kykyä tehdä vaikeissakin oloissa se, mikä on oikein.”

Hyvät ystävät,

Näissä sanoissa kiteytyy, miksi me sitoudumme tänäänkin julkisen talouden tasapainottamiseen ja vahvistamiseen: ei ideologisista syistä, vaan siksi, että ilman vahvaa julkista taloutta meillä ei ole suojaa yhteiskunnan vähäosaisille. Turvapuskuria, kun seuraavan kerran kohtaamme talouden taantuman, laman tai globaalin talouskriisin.

Mutta yhtä tärkeää on sanoa tämä: Suomi ei nouse saksimalla, vaan rakentamalla.

Kasvu sekä kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallisuus uudistustyössä ja ihmisten luottamus tulevaisuuteen ovat ainoa kestävä tie Suomen selviytymiselle ja menestykselle.

Ei suosta nousta painamalla päätä syvemmälle, vaan nostamalla katse ylös – yhdessä.

*** Men lika viktigt är att säga detta: Finland reser sig inte genom att skära ned, utan genom att bygga. Man tar sig inte upp ur träsket genom att trycka huvudet djupare ner, utan genom att lyfta blicken – tillsammans. ***

Hyvät ystävät,

Viikon päästä tyttäreni Sofie täyttää kahdeksan vuotta. Nämä kahdeksan vuotta ovat menneet kuin silmänräpäyksessä – ja on myös mahdollista, että seuraavat kymmenen kuluvat nopeasti.

Kymmenen vuoden päästä, marraskuussa 2035, hän täyttää 18 vuotta.

Vuonna 2035 meitä kaikkia mitataan paitsi vanhempina ja aikuisina, niin myös päättäjinä: Millaisen Suomen jätämme tämän päivän päätöksillä lapsillemme?

Minä haluan, että vuonna 2035 Suomi on maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta.

Haluan, että tuulivoimalat jauhavat sähköä – myös Itä-Suomessa.

Junat ja autot kulkevat päästöttömällä energialla, lentokoneet lentävät kotimaisella, vähäpäästöisellä polttoaineella. Hiilidioksidi otetaan talteen tehtaiden piipusta.

Että suomalaisista kasvuyrityksistä on noussut useita miljardiluokan uusia yksisarvisia – ja koko maailma on nähnyt, että seuraava eurooppalainen sadan miljardin arvoinen kasvuyritys nousi Suomesta.

Että perusterveydenhuolto toimii niin hyvin, että yli kahden viikon jonot kuulostavat lähinnä kaukaiselta, ikävältä menneisyydeltä.

Että työelämässä työntekijät ja työnantajat rakentavat tulevaisuutta yhdessä ja myös palkansaajilla on työpaikoilla vaikutusmahdollisuudet –  työntekijät saavat osansa yrityksen yhteisestä menestyksestä.

Että huippuosaajat kilpailevat päästäkseen tänne, koska Suomessa jokainen ihminen kohdataan arvostaen.

Kaikki tämä on mahdollista, mutta edellyttää yhtä asiaa: luottamusta.

Sillä hyvät ystävät,

Luottamus on talouden parasta valuuttaa.

Se on perusta, jonka varaan voi rakentaa kasvua, hyvinvointia ja turvallisuutta.

Sosialidemokratia on aina ollut luottamuksen liike. Se on uudistanut yhteiskuntaa silloin, kun se on tuntunut mahdottomalta: rakentanut hyvinvointiyhteiskunnan, vienyt Suomen Eurooppaan, huolehtinut niin kansakunnan kuin kansalaisten turvallisuudesta sekä puolustanut koulutusta ja tasa-arvoa.

Nyt on meidän sukupolvemme vuoro tehdä tämä sama, tässä ajassa:

Meidän tehtävä on palauttaa yhteistyö, luottamus toisiimme ja usko sivistyksen voimaan.

Hyvät ystävät,

Pelkkä puhe luottamuksesta ei riitä. Tarvitaan tekoja.

Meidän ajattelussamme, näissä teoissa, tavallinen suomalainen tulee ensin – ja hyväosaisimmilla on varaa hetken odottaa.

*** Enbart prat om förtroende räcker inte. Det behövs handling. I vårt sätt att tänka – och i våra handlingar – kommer den vanliga finländaren först, och de som har det bäst ställt har råd att vänta en stund. ***

Luottamuksen palauttamiseksi ensimmäinen askel on, että koko veronkevennysvara suunnataan ja kohdistetaan pieni- ja keskituloisille, jotta heillä on varaa kuluttaa – ja jotta se ovipumppu saadaan taas laulamaan suomalaisissa yrityksissä, auto- ja asuntokaupassa.

Luottamuksen palauttamiseksi ensimmäinen askel on myös se, että lompakon paksuudesta riippumatta hoitoa saa, kun hoitoa tarvitsee – hoitotakuu on jokaisen suomalaisen oikeus.

Professori Juha Auvisen laskelmien mukaan Suomen perusterveydenhuolto olisi itse asiassa jo saatu kuntoon, jos yksityiselle terveysbisnekselle tällä vaalikaudella syydetyt yli puoli miljardia euroa olisi suunnattu hyvinvointialueille.

Työelämässä luottamus palautetaan sopimalla, ei repimällä. Siksi tuomme tasapainon työmarkkinoille ja siksi laitamme työmarkkinarikollisuuden kuriin.

Koulutus on tulevan menestyksemme moottori.

Oppimistulokset eivät parane juhlapuheilla, vaan keskittymällä hyvinvoiviin opettajiin ja opiskelijoihin. Ryhmäkoot on pidettävä pieninä, ja lähiopetusta on oltava – myös ammatillisessa koulutuksessa.

Suomalaiseen osaamiseen ja yrittämiseen nojaava kasvu tulee meidän ajattelussamme aina ennen saksia.

Siksi uudistamme yritysten kannustimia siten, että ne suosivat myös tuottavuutta kehittäviä, aineettomia investointeja paremmin. Ja pienyrityksissä helpotamme ensimmäisen työntekijän palkkaamista.

Ja vielä: julkisen talouden tasapaino otetaan SDP:ssä vakavasti. Lopetamme kirjanpidolliset kikkailut ja eläkevarojen ryöstön talouslukujen kaunistamiseksi.

Pian julkaistavassa SDP:n vaihtoehtobudjetissa Suomi velkaantuisi satoja miljoonia vähemmän kuin nykyisen hallituksen linjalla.

Hyvät ystävät,

Tämä on tulevaisuuteen katsovaa, vastuullista sosialidemokratiaa.

Tämä on talouden ja luottamuksen liitto, jota Suomi nyt tarvitsee.

Tämä liike ei ole se, joka etsii helpointa tietä ja vastausta, vaan oikeaa, reilua tietä ja vastausta.

Liike, joka uskoo, että vastuullisuus, oikeudenmukaisuus sekä menestys ja vauraus voivat kulkea käsi kädessä.

Tyttäreni Sofie ja hänen sukupolvensa mittaavat meitä – eivät sanojen perusteella, vaan tekojen.

Kun kymmenen vuoden päästä juhlimme Sofien täysi-ikäisyyttä, 18-vuotispäivää, kysyn itseltäni, olemmeko pitäneet kiinni siitä, mitä tälle sukupolvelle lupasimme.

Jätämmekö heille maan, jossa on puhdas ilma, vahva talous, yhteisvastuu ja toivo tulevaisuudesta.

Me haluamme, että vastaus on kyllä.

*** Lämnar vi åt kommande generationer ett land med ren luft, en stark ekonomi, gemensamt ansvar och hopp om framtiden? Jag vill att svaret ska vara ja. ***

Siksi me olemme täällä.

Tämä on se Suomi, jonka puolesta me yhdessä taistelemme.

Tämä on se Suomi, johon minä uskon. Ja nämä ovat ne ihmiset, joihin me uskomme.

Käänne parempaan ei synny itsestään – se alkaa ihmisistä. Kun arki tuntuu reilulta, sitä halutaan myös yhdessä rakentaa.

Nostetaan Suomi reilusti jaloilleen!

*** Låt oss lyfta Finland upp på fötter – på ett rättvist sätt! ***

Kiitos. Tack.

Jaa sosiaalisessa mediassa