SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman: Kehysriihi testaa hallituspuolueiden sitoutumisen parlamentaariseen velkajarrusopuun
SDP:n Lindtman painotti valtiopäivien avauskeskustelussa, että tuleva kehysriihi ratkaisee, ovatko hallituspuolueet aidosti sitoutuneet juuri solmittuun parlamentaariseen velkajarrusopuun.
– Ensimmäinen tulikoe on tuleva hallituksen kehysriihi. Se testaa hallituspuolueiden sitoutumisen parlamentaariseen velkajarrusopuun – tässä ja nyt, Lindtman totesi.
Lindtmanin mukaan hallituksen on osoitettava olevansa valmis parantamaan budjettitalouden tasapainoa 1,4 miljardilla eurolla vielä tällä vaalikaudella, kuten Suomen EU-jäsenenä tekemät sitoumukset edellyttävät.
– Ovatko hallituspuolueet valmiita vähentämään velkaantumista myös käytännössä – ei vain puheissa? hän kysyi.
SDP on Lindtmanin mukaan valmis tekemään tarvittavat tasapainotuspäätökset. SDP luopuisi yhteisöveron alennuksesta, karsisi yritystukia sekä luopuisi yksityisen hoidon Kela-korvauksista, rajaisi kotihoidontukea ja ottaisi käyttöön maankäytön muutosmaksun.
Lindtman myös korosti, ettei talous tasapainotu ilman kasvua ja työllisyyttä. SDP esittää kasvutoimiksi ensiasunnon ostajien tukemista, yritysten kasvurahoituksen vahvistamista sekä täsmätoimia suurtyöttömyyden vähentämiseksi.
Lue alta puheenjohtaja Lindtmanin puhe kokonaisuudessaan:
(Muutokset puhuttaessa mahdollisia)
Arvoisa puhemies, ärade talman,
Eduskunta on kokoontunut nyt vaalikauden viimeisille valtiopäiville. Viimeiset merkittävät päätökset ovat edessämme.
Orpon–Purran hallituksen tilinpäätös on jo näkyvissä: työllisyyden ja kasvun laiminlyönti sekä työmarkkinoille luotu epävarmuus ovat kostautuneet talouskehityksessä ja ennätyksellisessä velkaantumisessa.
Marinin hallituksen aikaa rytmittivät koronakriisi, energiakriisi ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Tälle hallitukselle ulkoisista vitsauksista jäi Ukrainan sota. Olisi siis ollut kaikki edellytykset lunastaa vaalilupaukset velkaantumisen lopettamisesta.
Kolmen vuoden jälkeen on lupa odottaa taloudessa selvää käännettä. Korkotaso on laskenut, inflaatio rauhoittunut ja palkansaajien ostovoima paranee tasapainoisten työmarkkinaratkaisujen ansiosta. Euroopassa työllisyys ja kysyntä ovat pysyneet hyvinä, ja talous kasvaa myös Venäjän rajavaltioissa. Ruotsissa ennustetaan tälle vuodelle jo 2,6 prosentin kasvua.
Mutta Euroopassa on yksi poikkeus: Suomi.
Arvoisa puhemies,
Orpon oikeistohallituksen johdolla Suomen kasvu oli viime vuonna heikointa kehittyneissä maissa.
Työttömyys on EU:n korkeinta.
Velkaantuminen on EU:n nopeinta.
Sota ja Venäjän raja eivät selitä tätä kaikkea. Hallitus antoi niistä huolimatta suuria lupauksia.
Luvattiin 100 000 uutta työpaikkaa – ei ole nähty.
Luvattiin pysäyttää velkaantuminen – ei ole tapahtunut. Orpo–Purra ottaa enemmän velkaa kuin edeltäjänsä.
Luvattiin välttää EU:n talouden tarkkailuluokka – sillä luokalla ollaan, etupulpetissa.
On tulossa: menetetty vaalikausi.
Oikeistohallituksen saldo vetää hiljaiseksi. Kolme vuotta on kulunut lähinnä edeltäjän arvosteluun. Nyt aika käy jo vähiin.
Arvoisa puhemies,
Talous on myös psykologiaa. Uskallanko ostaa asunnon, investoida yritykseen, aloittaa uutta?
Hallitus on rapauttanut Suomesta historiallisesti tärkeimmän menestystekijämme: luottamuksen.
Siksi on merkittävää, että suuri enemmistö puolueista on sitoutunut realistisen talouslinjan mukaiseen parlamentaariseen sopuun. Kahdeksan puolueen yhteinen linjaus antaa kansalaisille ja yrityksille viestin vastuunkannosta ja yhteistyökyvystä.
Mutta sopimus ei vielä yksin Suomea pelasta. Sen uskottavuus mitataan teoissa.
Ja ensimmäinen tulikoe on tuleva hallituksen kehysriihi.
Se testaa hallituspuolueiden sitoutumisen parlamentaariseen velkajarrusopuun – tässä ja nyt.
Onko tämä hallitus valmis tekemään oman osansa ja valmis parantamaan budjettitalouden tasapainoa 1,4 miljardilla eurolla vielä tällä vaalikaudella, kuten EU-jäsenenä tekemämme sitoumukset edellyttävät?
Ovatko siis hallituspuolueet valmiita vähentämään velkaantumista myös käytännössä – ei vain puheissa?
SDP on valmis tekemään tarvittavat talouden tasapainotuspäätökset. Ja jos hallitus kaipaa vaihtoehtoja, tarjoamme tiekartan.
Ensinnäkin luovutaan kalliista ja tehottomasta yhteisöveron alennuksesta, toiseksi karsitaan yritystukia ja kolmanneksi luovutaan yksityisen hoidon tehottomiksi osoittautuneista Kela-korvauksista, rajataan kotihoidontukea ja otetaan käyttöön maankäytön muutosmaksu.
Mutta tämä vaalikausi on todistanut, ettei talous tasapainotu ilman kasvua ja työllisyyttä.
Siksi esitämme myös kolmea kiireellisintä kasvutoimea:
Laitetaan asuntomarkkinat liikkeelle tuntuvilla kannusteilla ensiasunnon ostajille, pistetään yritysten kasvurahoitus kuntoon jykevillä toimilla ja tehdään vaikuttavat täsmätoimet suurtyöttömyyden nujertamiseksi – tuplataan nuorten työllistymistuki, parannetaan kotitalousvähennystä hoiva- ja hoitotyössä ja tuetaan pieniä yrityksiä ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa.
Koska eihän se nyt voi olla niin, että työtön ei saa opiskella, yrittää eikä tehdä vapaaehtoistyötä – mutta risusavottaan on mentävä, kun Purran pilli soi.
Arvoisa puhemies,
Suomi on ajettu vaikeaan tilanteeseen. Mutta suunta voidaan vielä kääntää oikeilla päätöksillä – ja aloittamalla ne nyt.
Luottamus palaa vain, jos päätökset koetaan taas oikeudenmukaisiksi:
kun yhteisvastuu voittaa ahneuden,
kun hoitoonpääsy voittaa veronkevennykset varakkaimmille,
ja kun toisesta välittäminen voittaa itsekkyyden.
Silloin luottamus palaa, ja alkaa Suomen käänne.
Kiitos.