SDP:n pj. Antti Lindtman Tampereella: Työntekijöiden oikeuksille ja tasa-arvolle kunnianpalautus – Suomi tarvitsee 2020-luvun Lex Taipaleen

– Työtä etsivillä suomalaisilla on lain turvaama oikeus maksuttomaan terveystarkastukseen. Mutta se ei toteudu. Me aiomme huolehtia siitä, että hyvinvointialueet tarjoavat sen jatkossa ihan jokaiselle.

Lindtmanin mukaan tavoitteena on tunnistaa työkyvyn esteitä aiempaa aikaisemmin, vahvistaa kuntoutusta ja ehkäistä tilanteita, joissa ihmiset jäävät pitkäksi aikaa työnhaun, palveluiden ja työkyvyn arvioinnin väliin.

– On ihan inhimilliseltä kannalta tärkeää auttaa pitkäaikaistyöttömiä kuntoutumaan. Tai jos työkyky ei riitä, päästä eläkkeelle. Meillä on tuhansittain työnhakijoita, joiden sairauksia ei vain ole todettu.

Puheessaan Lindtman arvioi Suomen jääneen jälkeen kansainvälisestä kehityksestä ja korosti, että seuraavissa vaaleissa ratkaistaan ennen kaikkea maan suunta.

– On aika vapauttaa perussuomalainen jarru. Suomi tarvitsee uutta vauhtia ja uuden, vakaan suunnan.

Lindtmanin mukaan hallituksen politiikka on hidastanut Suomen uudistumista investoinneissa, vihreässä siirtymässä ja työelämän kehittämisessä. Kasvun palauttaminen edellyttää osaamista, teknologiaa ja uusia investointeja.

– Suomi ei nouse saksimalla. Suomi nousee rakentamalla ja yhteistyöllä.

Työelämäpolitiikassa Lindtman nosti työntekijöiden oikeudet seuraavan vaalikauden keskeiseksi tavoitteeksi.

– Suomi tarvitsee työntekijöiden oikeuksien kunnianpalautuksen tavalla, jonka juuri hyväksymämme poliittinen ohjelma viitoittaa.

Puheessa SDP sitoutui palauttamaan ay-jäsenmaksun verovähennyksen, puuttumaan työmarkkinarikollisuuteen, vahvistamaan luottamusmiesten asemaa sekä korjaamaan työrauhalainsäädäntöä tasapainoisemmaksi.

Lindtman nosti esiin myös tasa-arvon.

– Myös tasa-arvo todellakin tarvitsee oman kunnianpalautuksensa.

Puheessa arvioitiin, että työelämän epävarmuuden lisääntyminen ja määräaikaisten työsuhteiden muutokset osuvat erityisesti naisiin.

Kasvun osalta Lindtman korosti, että Suomella on kaikki mahdollisuudet onnistua, jos maa uskaltaa investoida osaamiseen, puhtaaseen siirtymään ja tulevaisuuden teknologioihin.

Puoluekokouksen päätteeksi Lindtman ilmoitti SDP:n käynnistävän laajan Suomen-kierroksen seuraavan vaaliohjelman valmistelua varten.

– Täältä Tampereelta me lähdemme yhdessä liikkeelle. Me lähdemme kiertämään Suomea. Me lähdemme kuuntelemaan.

Lue Antti Lindtmanin linjapuhe kokonaisuudessaan alta:

Hyvät puoluekokousedustajat, rakkaat sosialidemokraatit, hyvät ystävät,

Kolme vuotta sitten Jyväskylän puoluekokouksessa kerroin teille olevani hyvinvointivaltion kasvatti.

Tänään nuo sanat merkitsevät minulle ehkä enemmän kuin koskaan.

Kuten hyvin tiedätte, olen yksinhuoltajaisän poika.

Kasvoin kodissa, jossa opetettiin hyvin tavallisia suomalaisia arvoja. Että työ kannattaa tehdä niin hyvin kuin mahdollista. Että toisia kohdellaan reilusti. Että vaikeina hetkinä pidetään yhtä.

Ja lapsena minä uskoin, että Suomi toimii aina näin.

Ajattelin, että hyvinvointiyhteiskunta on jotakin pysyvää. Että yhteiskunta pitää huolta ihmisistä. Että jos tekee parhaansa, niin kyllä elämä kantaa.

Kunnes tuli päivä, jota en koskaan unohda.

Olimme juuri muuttaneet isän, Joken, ja hänen uuden puolisonsa kanssa yhteiseen omakotitaloon, johon oli otettu iso asuntolaina. Elettiin syvintä lama-aikaa. Tulin koulusta kotiin, ja jo eteisessä näin, että jokin oli pielessä.

Jokke seisoi siinä. Vakavana.

Hän sanoi: ”Nyt on vähän ikävämpi paikka. Anu irtisanottiin juuri.”

Muistan edelleen isän ilmeen.

Muistan sen tunteen. Sen hetken, kun lapsenusko ensimmäistä kertaa horjahti.

Kun ymmärsin, että työpaikka voi lähteä hetkessä. Että turvallisuuden tunne voi murentua. Että tavallinen suomalainen perhe voi yhtäkkiä joutua miettimään pärjäämistä.

Ja tiedättekö, mikä siinä kokemuksessa jäi kaikkein vahvimmin mieleen?

Ei vain taloudellinen muutos, joka perheessä tapahtui. Vaan epävarmuuden tunne.

Se tunne, että joku muu päättää, etkä voi itse vaikuttaa.

Tänään ymmärrän jotakin, mitä en silloin lapsena vielä ymmärtänyt.

Tuo tunne ei synny vain irtisanomisesta.

Se syntyy siitä, kun ihmiset alkavat kokea, ettei kukaan enää johda yrityksiä, yhteisöjä tai maailmaa järjellä, maltilla tai kohtuudella.

Ja juuri sitä tunnetta elämme nyt.

Suomessa. Ja koko maailmassa.

Hyvät toverit,

Suomen kaltainen maa ei ole koskaan elänyt vahvemman oikeuden maailmassa.

Suomen menestys ei ole koskaan perustunut siihen, että olemme olleet suurin.

Suomen menestys on perustunut siihen, että maailmassa on ollut sääntöjä. Että pieni maa on voinut luottaa sopimuksiin. Että kansainvälisellä oikeudella on ollut merkitystä.

Että yhteisillä pelisäännöillä on ollut enemmän painoa kuin yksittäisen johtajan päähänpistolla.

Siksi tämä aika on meille niin tuskallinen. Juuri nyt sääntöperusteista maailmanjärjestystä ravistellaan.

Autoritaariset johtajat haastavat avoimesti demokratiaa. Kansainvälisiä sääntöjä ohitetaan.

Suurvaltoja johdetaan yhä useammin impulsseilla, eikä ennakoitavuudella.

Ja me olemme nähneet, mitä siitä seuraa. Epävarmuutta, talouden heiluntaa ja turvattomuutta.

Ja ennen kaikkea tunnetta siitä, että maailma karkaa hallinnasta.

Siksi Suomen paikka on selvä. Suomen paikka ei ole koskaan ollut vahvemman oikeuden maailmassa.

Suomen paikka on oikeudenmukaisen maailman puolella.

Ja siksi minä sanon täällä tänään: Maailma tarvitsee edelleen Yhdistyneitä kansakuntia.

Meidän pitää uskaltaa puhua monenkeskisyyden puolesta. Tarvitsemme paikan, jossa riidat ratkaistaan neuvottelemalla eikä voimalla.

Suomen pitää politiikassaan lujasti puoltaa monenkeskistä kansainvälistä sopimista, tasaveroista yhteistyötä ja konfliktien rauhanomaista ratkaisemista.

Ja Suomen on syytä myös hakea aktiivista vaikuttamisen paikkaa maailmassa. Me sosialidemokraatit sitoudumme tekemään työtä sen hyväksi, että Suomi voisi jälleen saada paikan YK:n turvallisuusneuvostossa.

YK on meille paikka rakentaa tasaveroista maailmaa. Maailmaa, jota hallitsevat sopiminen ja dialogi voiman ja väkivallan sijasta – monenkeskinen sopiminen ja tasavertainen yhteistyö.

Ei arvovallan tai statuksen vuoksi, vaan siksi, että Suomen tehtävä on olla rakentaja. 

Hyvät ystävät,

Myös Euroopan pitää muuttua voimakkaammaksi ääneksi maailmalla.

Euroopan on kyettävä toimimaan määrätietoisesti ja voimakkaasti silloin, kun sen turvallisuus on uhattuna.

Siksi Suomen on ajettava vahvempaa Eurooppaa. Nyt on otettava jalka pois jarrulta, ja rohkeasti siirtyä määräenemmistöpäätöksiin Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Koska Euroopan turvallisuutta ei voi halvaannuttaa yhden maan sisäpoliittisten tarpeiden vuoksi.

Pienelle maalle yhtenäinen, voimakas Eurooppa ei todellakaan ole ongelma, uhka tai hidaste. Se on pärjäämisen elinehto. Ja se on mahdollisuus, joka pitää käyttää.

Suomen Eurooppa-politiikka ansaitseekin perinpohjaisen tuuletuksen ja uudistuksen.

Perussuomalainen puolue on liian kauan jarruttanut Suomen linjaa ja profiilia Eurooppa-asioissa. 

Perussuomalaisten leikittely euroerolla ja EU-skeptisyydellä tarkoittaa, että Suomi asemoidaan ojan ja pientareen – ei valtatien – puolelle, kun EU-asioista päätetään. Samalla se tarkoittaa Suomen vaikutusvallan rajaamista, kun EU:n tulevasta seitsemän vuoden rahanjaosta päätetään. 

Tässä euroeroleirissä Suomen etu unohtuu pahemman kerran.

Vetoankin kaikkiin EU-myönteisiin puolueisiin laajan yhteistyön ja uuden EU-aktiivisuuden puolesta.

Erityisesti kokoomuslaisilta toivon, että puolue lähtisi uudelleen rakentamaan Suomen aktiivista linjaa tehokkaamman unionin rakentamiseksi.

Toivon myös, että aivan kaikki puolueet määrittelisivät kantansa EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan määräenemmistöpäätöksiin tämän vuoden kuluessa. 

Hyvät ystävät,

Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta meidän on myös syytä sisäistää yksi olennainen asia: energiapolitiikka on nykyään turvallisuuspolitiikkaa.

Jokainen askel pois fossiilitaloudesta on askel pois riippuvuuksista. Jokainen investointi vihreään ja uudistuvaan energiaan on investointi omaan päätösvaltaan, itsenäisyyteen.

Me olemme nähneet viime aikoina, kuinka nopeasti maailma voi muuttua. Yksi konflikti. Yksi kapea salmi. Yksi äkkiväärä päätös, ja energian hinta heiluu koko maailmassa.

Siksi ajatus siitä, että turvallisuutta tai tulevaisuutta rakennetaan pitämällä kiinni fossiilitaloudesta ja lupaamalla halpaa bensaa, on absoluuttisen väärä ja tuhoon tuomittu.

Nyt pitää rakentaa uusiutuvia ja päästöttömiä energialähteitä ja luvata halpaa tuulivoimaa ja halpaa aurinkovoimaa – ei halpaa fossiilienergiaa, joka vain lisäisi riippuvuuttamme erilaisista diktatuureista ja kasvattaisi ulkomaankauppamme vajeita.

Fossiilienergia ei ole vakautta. Se on riippuvuutta.

Ja juuri siksi oikeistopopulismin lupaus roikkua kiinni vanhassa maailmassa on niin vaarallinen.

Sen tarkoitus on tarjota kansalaisille pysyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta.

Mutta se tuottaa epävarmuutta. Ja se tarjoaa pysähtymistä, kun maailma ympärillä liikkuu kovaa vauhtia eteenpäin.

Tämä ei ole vain turvallisuuspolitiikkaa. Tämä ei ole vain kansainvälistä politiikkaa.

Hyvät ystävät,

Tämä näkyy jo suomalaisten arjessa. Se näkyy siinä, miten ihmiset katsovat tulevaisuutta.

Valitettavasti kaikkein selvimmin se näkyy nuorissa.

Minä olen kuluneella kaudella kiertänyt Suomea paljon. Olen tavannut nuoria, jotka valmistuvat ensi viikonloppuna ylioppilaiksi tai ammattiin.

Ja tiedättekö, mikä pysäyttää?

Se, miten moni heistä katsoo tulevaisuutta epävarmempana kuin oma sukupolveni koskaan katsoi.

Moni miettii, löytyykö töitä. Moni miettii, uskaltaako perustaa perheen. Moni miettii, onko tässä maassa enää mahdollista rakentaa vakaata elämää.

Moni jopa miettii, pitäisikö lähteä pois Suomesta.

Ja tiedättekö mikä on se kaikkein vakavin ja kohtalokkain tilastoluku Suomessa?

Se ei ole valtion velka. Vaan se, että nuorten tulevaisuususko on romahtanut.

Korona-aikana vielä neljä viidestä nuoresta uskoi omaan tulevaisuuteensa ja maailman kehitykseen parempaan suuntaan.

Nyt enää vähemmän kuin kaksi kolmesta.

Ajatelkaapa sitä.

Vain muutamassa vuodessa sadat tuhannet nuoret ovat alkaneet uskoa, valtava määrä suomalaisia nuoria on alkanut uskoa, ettei huominen ehkä olekaan parempi kuin tänään.

Se on yhteiskunnallinen hälytysmerkki. Koska jos nuori menettää uskonsa tulevaisuuteen – koko yhteiskunta menettää suuntansa ja olemassaolonsa oikeutuksen.

Täällä on osuvasti todettu: Ilman nuoria meillä ei ole mitään. Ja ilman nuorten tulevaisuutta meillä ei ole tulevaisuutta.

Nuorten usko tulevaisuuteen ei palaudu tyhjillä tsemppipuheilla. Ei sloganeilla. Ei sillä, että televisiossa ministerit kertovat kaiken olevan hallinnassa, vaikka kaikki mitä nuori näkee ympärillään kertoo aivan muuta.

Usko palautuu vain, jos nuoret ihmiset kokevat, että yhteiskunta toimii taas heidän puolellaan.

Oikeudenmukaisesti. Tasapuolisesti. Reilusti.

Hyvät ystävät,

Tällaiselle epävarmuudelle on viime vuosina annettu Suomessa aivan liikaa tilaa.

Ankeudesta on tullut uusi johtava poliittinen voima.

Leikkaussaksien esittelyyn keskittyneet perussuomalaiset ovat onnistuneet pelottelemaan kaikki suomalaiset.

Huomenna on huonommin kuin tänään, tämä on se uusi poliittinen julistus.

Vastakkainasettelusta, muukalaiskammosta, epätasa-arvosta ja pelosta syntyi ensin hallitusohjelma. Ja vähitellen siitä on syntynyt kaikkien hallituspuolueiden yhteinen henkinen ilmapiiri.

Valitettavasti myös entinen sivistyspuolue kokoomus on lähtenyt tähän mukaan.

Pääministeri lupasi ja kehui Eurooppaa myöden, että hallitusvastuu kesyttäisi perussuomalaiset. Että ministerisalkkujen paino tekisi laitaoikeistosta vastuullisen.

Toisin kävi, käenpoika otti koko pesän haltuunsa ja työntää maltillisia pesänrakentajia vähitellen ulos.

Suomalaiset näkevät nyt aivan toisenlaisen lopputuloksen mitä pääministeri lupasi: Kokoomus ei kesyttänyt perussuomalaisia. Perussuomalaiset kesyttivät kokoomuksen.

Perussuomalainen jarru valtasi koko hallituksen, EU-politiikkaa myöten. Näkymätön, tuntematon jarru hiljensi talouskasvun, ja Suomi jähmettyi.

Hyvät ystävät,

Maailma ympärillä sen sijaan liikkuu vauhdilla eteenpäin. Eurooppa kasvaa, työllistää ja investoi.

Teknologia muuttuu ja kilpailu kiihtyy.

Mutta Suomi… Suomi on maannut nyt kolme vuotta koomassa. Suomi on vihoviimeinen Euroopan maa, joka on pääsemässä kiinni kasvuun. Kasvuun, jota on lupailtu budjetista toiseen.

Ei siksi, etteivät suomalaiset osaisi. Ei siksi, ettei tässä maassa olisi osaamista. Ei siksi, etteivät suomalaiset olisi ahkeria ja työhaluisia. Vaan siksi, että hallitus on vetänyt perussuomalaisen jarrun päälle.

Perussuomalaisen jarrun vihreälle siirtymälle ja investoinneille. Perussuomalaisen jarrun kansainvälisille osaajille. Perussuomalaisen jarrun tasa-arvolle.

Perussuomalaisen jarrun luottamukselle, että huominen voisi olla parempi kuin tänään.

Ja ihmiset tuntevat tuskallisesti tuon tuntemattoman jarrun arjessaan. Erityisesti monet suomalaiset naiset tuntevat sen.

Työelämän turvaa heikennetään. Perusteettomia pätkätöitä lisätään. Raskaussyrjinnän riski kasvaa. Tasa-arvo ei etene, se taantuu.

Moni, etenkin moni nainen, kysyy nyt: mihin katosi se sivistysporvarillinen, liberaali kokoomus, jonka lupaus oli johtaa Suomea eteenpäin, eikä menneisyyteen?

Mutta hyvät ystävät,

Me emme ole täällä surkuttelemassa. Me olemme täällä laittamassa uutta vaihdetta silmään.

On aika vapauttaa perussuomalainen jarru. Suomi tarvitsee uutta vauhtia ja uuden, vakaan suunnan.

Laaja-alaista yhteistyötä. Halua rakentaa maata yhdessä.

Ja siksi seuraavissa vaaleissa ratkaistaan jotain suurempaa kuin mitkä puolueet ovat hallituksessa tai kuka on pääministeri.

Ensi keväänä ratkaistaan, herätetäänkö Suomi jälleen liikkeeseen. Uskotaanko, että oikein tekemällä huomenna on paremmin kuin tänään?

Vai jatkuuko tämä kolmen, pian neljän vuoden henkinen kooma?

Hyvät ystävät,

Minulta kysytään usein:

Mitä SDP sitten tekisi? Mikä olisi toisin? Mikä olisi se muutos?

Vastaukseni on: ensimmäinen tehtävämme on palauttaa luottamus.

Koska ilman luottamusta ei synny kasvua. Ilman luottamusta ei investoida. Ilman luottamusta ei perusteta yrityksiä. Ilman luottamusta ei uskalleta hankkia lapsia.

Ilman luottamusta yhteiskunta alkaa hiljalleen pysähtyä.

Ja juuri siksi me emme aloita pelolla. Me aloitamme luottamuksesta.

Ja kyllä. Meiltä kysytään aina ensimmäisenä:

Mistä SDP sitten leikkaa?

No hyvä on. Me leikkaamme epäluottamuksesta. Me leikkaamme vastakkainasettelusta.

Me leikkaamme siitä politiikasta, jossa vain osa kansasta kutsutaan yhteisiin talkoisiin.

Koska suomalaisia kalvaa tänään tunne siitä, että uhraukset eivät ole enää yhteisiä.

Ihmiset hyväksyvät vaikeitakin päätöksiä. Säästöjäkin tarvitaan. Ihmiset ymmärtävät vastuullisen taloudenpidon vaatimukset, kuten mekin täällä puoluekokouksessa.

Mutta ihmiset eivät hyväksy epäreiluutta.

Siksi meidän mallissamme jokainen osallistuu ja jokaiselle annetaan mahdollisuus antaa työnteon kautta panoksensa oman, läheistensä ja koko yhteiskunnan menestykseen.

Mutta kukaan ei jää yksin.

SDP on tässä kokouksessa jälleen kerran osoittanut suunnan Suomen uuteen menestykseen ja vastuulliseen taloudenpitoon.

Vastuullisuus ei ole saksimista ja sillä ylpeilyä, vaan kykyä luoda kasvua, luottamusta huomiseen sekä kykyä laittaa työllisyys ja kasvu asialistan kärkeen.

Vastuullisuus on myös kykyä tehdä tarpeellinen sopeutus yhteisten sitoumusten mukaisesti ja jakaa tuo taakka oikeudenmukaisesti.

Hyvät ystävät,

Lupauksemme suomalaisille koskee hyvinvointiyhteiskunnan ydinajatusta.

Suomeen palautetaan SDP:n johdolla ajatus siitä, että palvelut ovat olemassa ihmisiä varten. Ei niin, että ihminen joutuu taistelemaan päästäkseen niiden piiriin.

Me palautamme hoitotakuun.

Koska ihmisen pitää päästä hoitoon silloin, kun hän tarvitsee apua. Ei silloin, kun järjestelmä sattuu ehtimään.

Eikä hyvinvointivaltio saa muuttua järjestelmäksi, jossa kaikkein kalleinta on sairastua.

Mutta ystävät,

Haluan puhua tänään erityisesti työstä.

Koska Suomi oppi aiemmin, kipeästi, yhden asian. Sen saman asian, jonka minä aikanaan opin kotiportailla:

Työpaikan menettäminen on helppoa. Mutta takaisin työelämään pääseminen voi olla vaikeinta, mitä ihminen elämässään kohtaa.

-90-luvun lama opetti meille tämän. Luulimme oppineemme.

Luulimme, ettemme enää koskaan jätä ihmisiä vuosiksi odottamaan tilanteessa, jossa työpaikkoja ei ole, työllistämistoimia ei ole eikä yhteiskunta enää usko heihin.

Mutta nyt pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut jälleen -90-luvun laman lukemiin. Liian moni suomalainen on jäänyt välitilaan. Työtä ei löydy.

Aktiivisiin työllistämistoimiin ei tahdo enää päästä. Uudelleenkouluttautumisen mahdollisuuksia on heikennetty.

Vuodet vierivät. Ja samalla ihmisille sanotaan, että yrittäkää vielä vähän enemmän, tehkää vielä sata, kaksi- tai kolmesataa hakemusta lisää.

Kaikki tämä täytyy muuttaa – ja me teemme sen. Yhteistyössä palkansaajajärjestöjen kanssa ja tähän työhön kutsumme mukaan myös yrittäjät, työnantajat ja suomalaisen elinkeinoelämän.

Katkaistaan pitkäaikaistyöttömyys, toivottomuuden leviäminen ja syrjäytyminen yhteistyössä, jossa kaikkien ideat noteerataan ja toivotetaan tervetulleiksi.

Hyvät ystävät,

Jos yhteiskunta ei tarjoa tietä takaisin työelämään – silloin yhteiskunnalla on myös vastuu

Haluan tehdä myös toisen lupauksen, jonka uskon ilahduttavan erityisesti yhtä tänään täällä salissa istuvaa kokenutta sosialidemokraattia.

Ilkka, on 2020-luvun Lex Taipaleen aika.

Työtä etsivillä suomalaisilla on lain turvaama oikeus maksuttomaan terveystarkastukseen. Mutta se ei toteudu. Me haluamme huolehtia siitä, että hyvinvointialueet tarjoavat sen jatkossa ihan jokaiselle.

Meillä on hyviä kokemuksia kokeiluista, joissa työnhakijat on saatu lääkäriin ja on tehty rutiinitarkastusta laajempi työkyvyn arviointi.

On inhimilliseltä kannalta tärkeää auttaa pitkäaikaistyöttömiä kuntoutumaan. Tai jos työkyky ei riitä, päästä eläkkeelle. Meillä on tuhansittain työnhakijoita, joiden sairauksia ei vain ole todettu.

Koko koneisto jauhaa tyhjää, kun ihminen ei saa inhimillistä kohtelua, jonka jokainen ansaitsee.

Hyvät ystävät,

Aikamme suuri yhteiskunnallinen muutos koskee työn tulevaisuutta.

Työ muuttuu. Ja työväenpuolueen pitää ymmärtää työn muutosta paremmin kuin kukaan muu.

Tekoäly tulee muuttamaan työelämää enemmän kuin osaamme vielä kuvitella.

Moni ammatti katoaa. Mutta moni uusi myös syntyy.

Todennäköisesti yhä harvempi suomalainen jää eläkkeelle siitä työstä, johon ensimmäisenä valmistui. Siksi meidän pitää rakentaa yhteiskunta, jossa ihmiset voivat oppia ja kasvaa työn mukana. Eikä pudota muutoksen kyydistä.

Siksi SDP rakentaa uuden aikuiskoulutustuen. Siksi investoimme jatkuvaan oppimiseen. Siksi panostamme tutkimukseen ja osaamiseen.

Koska viisaat yhteiskunnat eivät pelkää muutosta. Ne johtavat sitä. 

Ruotsin entinen pääministeri Stefan Löfven kiteytti tämän upealla tavalla, kun häneltä kysyttiin, että eikö häntä pelota, että uusi teknologia vie ruotsalaisilta teollisuusduunareilta työpaikat?

Hän vastasi: “En pelkää uutta teknologiaa. Pelkään vanhaa teknologiaa”.

Ja samalla kun johdamme tätä muutosta hallitusti, SDP palauttaa tasapainon työmarkkinoille. Me emme hyväksy ajatusta, että työntekijän turva olisi kasvun este.

Päinvastoin. Järjestäytyneet työmarkkinat ovat pohjoismaisen menestyksen kivijalka.

Ne tuovat vakautta, ja vakaus tuo investointeja.

Siksi Suomi tarvitsee työntekijöiden oikeuksien kunnianpalautuksen tavalla, jonka juuri hyväksymämme poliittinen ohjelma viitoittaa.

Siksi SDP palauttaa ay-jäsenmaksun verovähennyksen.

Siksi me puutumme tiukasti työmarkkinarikollisuuteen ja ulotamme valvontavastuun koko alihankintaketjuun.

Siksi me vahvistamme lailla luottamusmiesten asemaa työpaikoilla ja heidän toimintaedellytyksiään.

Siksi me korjaamme työrauhalainsäädännön sanktiot taas tasapuolisiksi ja kohtuullisiksi.

Siksi me kriminalisoimme palkkavarkkauden.

Ja hyvät ystävät,

Myös tasa-arvo todellakin tarvitsee oman kunnianpalautuksensa. Oikeistohallituksen aikana naisten asemaa työmarkkinoilla on viety taaksepäin vuosikymmeniä, kelloja käännetty täysin väärään suuntaan.

Aikuiskoulutustuen lopettaminen iskee eniten naisvaltaisille aloille.

Perusteettomien pätkätöiden laillistaminen se vasta iskeekin naisiin. Ja juuri siksi myös kaikkien puolueiden naisjärjestöt ovat yksissä tuumin tuota lakia nousseet vastustamaan.

Ja siksi SDP tulee tuon epävarmuutta ja raskaussyrjintää lisäävän lain kumoamaan välittömästi, kun siihen meillä on mahdollisuus.

Myös valtakunnansovittelijan kädet hallitus on sitonut lailla, jonka perimmäinen tarkoitus on jättää naisvaltaiset alat ikuiseen palkkakuoppaan.

Siksi SDP haluaa uudistaa valtakunnansovittelijalakia jälleen aidosti työmarkkinoiden vakautta tukevaksi ja antaa kaikille aloille tasapuoliset mahdollisuudet neuvotella työehdoistaan.

Olemme tässä puoluekokouksessa ottaneet isoja askeleita sukupuolten tasa-arvon vahvistamiseksi ja naisten oikeuksien lujittamiseksi. Täältä Tampereelta lähdemme yhdessä jälleen kääntämään tasa-arvon kelloja kohti tulevaisuutta.

Hyvät ystävät,

Mutta näinä tummina aikoina, kaiken tämän nykyisen synkkyyden keskellä tärkeintä on muistaa, että meillä on edelleen kaikki mahdollisuudet onnistua.

Suomi ei ole mikään toivoton maa. Kaukana siitä.

Ajatelkaa vaikka suomalaista kvanttiosaamista.

Suomalainen kasvuyritys IQM on rakentanut maailman 30 kvanttitietokoneesta peräti 12.

Pieni Suomi pystyy rakentamaan teknologiaa, jota koko maailma kohta tarvitsee.

Ajatelkaa. Me olemme viiden ja puolen miljoonan ihmisen maa. Ja silti rakennamme ratkaisuja, jotka muuttavat maailmaa.

Tämä on juuri se suunta, johon Suomen pitää mennä: Ei taaksepäin. Ei fossiilitalouteen. Ei muukalaisten pelkoon.

Vaan eteenpäin.

Kohti korkean osaamisen Suomea. Kohti korkean jalostusasteen Suomea. Kohti puhtaan teknologian Suomea. Kohti hiilineutraalia hyvinvointivaltiota.

Yhteiskuntaa, joka tähtää korkeaan elintasoon kaikille, ei vain harvoille. Yhteiskuntaa, joka säilyttää korkean onnellisuuden kaikille. Mutta jättää maailmaan pienemmän hiilijäljen.

Ja oikeistohallituksen pitäisi ymmärtää yksi asia: Ilmastonmuutos ei ole pitänyt neljän vuoden taukoa, vaikka Suomi onkin ollut tauolla.

Maailma ei odota Suomea. Jos me emme johda muutosta – joku muu johtaa.

Ja juuri siksi meidän suuri tehtävämme on palauttaa kasvu Suomeen.

Koska nyt on nähty: Suomi ei nouse saksimalla. Suomi nousee rakentamalla ja yhteistyöllä.

Rakentamalla osaamista. Rakentamalla teknologiaa. Rakentamalla puhdasta siirtymää. Rakentamalla tulevaisuutta.

Meillä ei ole osaamisvajetta, mutta Suomelta on puuttunut oikeudenmukaisuuden ja luottamuksen suunta kompassista.

Ja juuri sitä SDP tulee muuttamaan.

Siksi tästä puoluekokouksesta alkaa jotakin uutta.

Täältä Tampereelta me lähdemme yhdessä liikkeelle. Me lähdemme kiertämään Suomea. Me lähdemme kuuntelemaan.

Työpaikoille. Oppilaitoksiin. Markettien eteen. Kaupunkeihin, kuntiin ja kyliin.

Lähdemme rakentamaan seuraavan vaaliohjelman yhdessä suomalaisten kanssa. Koska Suomi ei muutu ylhäältä käsin. Se muuttuu yhdessä tekemällä. Lähtemällä liikkeelle.

Polut liittyvät polkuihin. Purot yhtyvät puroihin.

Eteenpäin, Suomi!

Reilumpi suunta Suomelle!