SDP:n Piritta Rantanen: Metsien sertifiointi ei saa perustua hyväksikäytettyyn työvoimaan
SDP:n kansanedustaja Piritta Rantanen vaatii järeitä toimia työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi metsäalalla. Hän korostaa, että suomalaisen metsäteollisuuden maine ja metsien sertifiointien luotettavuus eivät voi perustua halpatyöhön, alipalkkaukseen tai alihankinnan varjopuoliin. Metsien raaka-ainetta ei tule voida käyttää sertifioituna, jos työntekijöiden oikeuksista ei ole koko ketjussa huolehdittu, Rantanen korostaa.
Metsäalalla paljastuneet hyväksikäyttötapaukset, alipalkkaus, kynnysrahojen periminen, epäselvät sopimukset ja uuvuttavan pitkät alihankintaketjut, ovat Rantasen mukaan osoitus järjestelmän rakenteellisesta ongelmasta.
– On täysin mahdotonta hyväksyä, että metsien raaka-ainetta voidaan markkinoida vastuullisena, jos työ ketjun alkupäässä tehdään alipalkalla tai pelolla. Sertifiointi ei saa olla viherpesua, Rantanen linjaa.
Hän korostaa, että työntekijöiden oikeuksien toteutuminen on oltava sertifioinnin keskeinen kriteeri.
– Metsää ei voida myydä vastuullisesti hakattuna, jos metsänistuttaja tai raivaaja elää pakkoyrittäjänä ilman turvaa. Käytön ehdoksi on asetettava se, että koko ketjun työehdot ovat kunnossa, Rantanen sanoo.
Rantanen painottaa, että ongelmat eivät ratkea ilman konkreettisia toimia. Hän nostaa esiin kolme keskeistä askelta: alipalkkauksen kriminalisointi Norjan mallin mukaisesti, työsuojeluviranomaisten valvontavaltuuksien ja resurssien vahvistaminen sekä tilaajavastuun laajentaminen koskemaan koko alihankintaketjua.
– Hyväksikäyttö loppuu vasta silloin, kun sen jokainen mahdollistava rakenteellinen porsaanreikä suljetaan. Siksi alipalkkauksen on oltava yksiselitteisesti rikos, josta seuraa tuntuvat sanktiot. Viranomaisille on annettava riittävät resurssit ja valtuudet tarkastaa työpaikat ja alihankintaketjut ilman ennakkoilmoituksia, ja puuttua heti, kun väärinkäytöksiä ilmenee. Lisäksi pääurakoitsijan on kannettava täysi vastuu koko ketjusta – palkanmaksusta, työluvista ja työehtojen toteutumisesta. Kun vastuu on selkeä ja valvonta tehokasta, hyväksikäytölle ei jää enää liikkumatilaa, Rantanen toteaa.
Rantanen muistuttaa, että työperäinen hyväksikäyttö ei ole vain inhimillinen ongelma – se tulee kalliiksi koko yhteiskunnalle veromenetyksinä ja sosiaaliturvamenojen kasvuna.
– Hyväksikäyttö on halvimmalla kilpailemista ja rehellisten yritysten syrjäyttämistä. Tätä ei pidä hyväksyä. Metsät voivat olla kestävän tulevaisuuden voimavara vain, jos työntekijöiden oikeudet toteutuvat jokaista puuta myöten, Rantanen päättää.
