SDP:n Pia Viitanen: Digiyhteiskunta ei saa jättää puolta miljoonaa suomalaista ulkopuolelle

16.6.2026

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen vaatii hallitukselta kokonaisvaltaista toimenpideohjelmaa, jolla turvataan kaikkien suomalaisten yhdenvertainen mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan digitaidoista riippumatta.

– Yhteiskunta on nopeasti muuttunut sellaiseksi, että lähes kaikki arjen asiat hoidetaan älypuhelimella ja erilaisissa sovelluksissa. Samaan aikaan noin puoli miljoonaa suomalaista aikuista ei kykene käyttämään digitaalisia palveluja itsenäisesti. Tämä on käsittämättömän suuri määrä ihmisiä, joiden täysipainoinen osallistuminen yhteiskuntaan on vaarassa, kansanedustaja Viitanen sanoo.

Viitanen muistuttaa, että yli 75-vuotiaista suomalaisista viidenneksellä ei ole älypuhelinta lainkaan. Myös 65–74-vuotiaiden joukossa merkittävä osa jää digitaalisten palveluiden ulkopuolelle.

– Digitalisaatio ei saa muodostua esteeksi kansalaisten oikeuksien toteutumiselle. Julkisten palveluiden saavutettavuus, oikeusturva ja yhdenvertaisuus eivät voi olla riippuvaisia yksilön digitaidoista, Viitanen korostaa.

Viitanen jätti huhtikuussa hallitukselle kirjallisen kysymyksen digitalisaation aiheuttamista yhdenvertaisuusongelmista ikääntyneiden ja digituen varassa olevien ihmisten arjessa. Hänen mukaansa hallitus ei ole vieläkään esittänyt kokonaisratkaisua ongelmaan.

– Suomalainen yhteiskunta on tietoisesti ja nopeasti digitalisoitu. Siksi myös julkisella vallalla on vastuu huolehtia siitä, ettei kukaan jää kehityksen jalkoihin. Tarvitaan kansallinen ohjelma, jossa asetetaan selkeät tavoitteet, vastuut ja keinot digitaalisen eriarvoisuuden vähentämiseksi. Jokaiselle ihmiselle on taattava mahdollisuus hoitaa asioitaan myös muutoin, kuin digitaalisesti, Viitanen painottaa.

Viitasen mukaan tilannetta pahentaa se, että hallituksen mittavat leikkaukset ovat kohdistuneet myös järjestöihin, jotka tarjoavat digitukea kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville ihmisille.

– On ristiriitaista vaatia kansalaisilta yhä enemmän digiosaamista ja samalla leikata niiltä toimijoilta, jotka auttavat ihmisiä oppimaan uusia taitoja ja käyttämään palveluja turvallisesti. Digituki on monelle välttämätön edellytys itsenäiselle asioinnille, Viitanen huomauttaa.

Viitanen nostaa esiin myös kasvavat turvallisuusuhat. Heikot digitaidot altistavat huijauksille, tietojenkalastelulle ja erilaisille väärinkäytöksille.

– Moni iäkäs ihminen jää tarkoituksella digitaalisten palveluiden ulkopuolelle, koska kokee riskit liian suuriksi omiin taitoihinsa nähden. Tämä on vakava viesti siitä, että turvallisuuden tunnetta ja osaamista ei ole onnistuttu rakentamaan riittävästi, Viitanen sanoo.

Viitasen mukaan ensimmäinen askel on varmistaa, että digitukea on saatavilla koko maassa.

– Jokaiseen kuntaan on järjestettävä helposti saavutettavaa digitukea. Kansalaisten mahdollisuus saada apua ei saa riippua asuinpaikasta tai paikallisten järjestöjen taloudellisesta tilanteesta, Viitanen alleviivaa.

Toiseksi Viitanen vaatii selvittämään kiireellisesti lainsäädännön muutostarpeet tilanteissa, joissa henkilö asioi toisen avustamana tai toisen puolesta.

– Nyt on arvioitava, suojaako nykyinen lainsäädäntö riittävästi niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat apua sähköisessä asioinnissa. On myös voitava varmistaa, ettei kukaan siirry tahtomattaan sähköisen viranomaispostin piiriin tai menetä oikeusturvaansa siksi, ettei ymmärrä järjestelmän toimintaa, Viitanen muistuttaa.

Viitasen mukaan digitalisaation tavoitteena tulee olla ihmisten arjen helpottaminen, ei uusien esteiden rakentaminen.

– Mahdollisimman monen suomalaisen pitää voida hoitaa asiansa turvallisesti itse. Ja silloin, kun siihen tarvitaan tukea, yhteiskunnan on kyettävä tarjoamaan sitä. Täysi kansalaisuus ei saa olla kiinni digitaidoista, Viitanen summaa.

Ohessa linkki Viitasen taannoiseen kirjalliseen kysymykseen.

Jaa sosiaalisessa mediassa