SDP:n Perholehto: Ministerin puututtava työllisyysalueiden tilanteeseen – nuorten pitkäaikaistyöttömyyden riski kasvaa
Työllisyyspalvelut siirtyivät vuoden alussa kunnille ilman riittäviä resursseja. SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto varoittaa, että tilanne uhkaa erityisesti nuoria ja osatyökykyisiä.
– Työministeri Marttinen totesi viikolla nuorisotyöttömyyden olevan vakava ilmiö. Olen samaa mieltä. Sillä, että työura ei käynnisty edes alussa, voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Pahimmillaan työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen muodostaa ikäluokan tulevaisuutta määritteleviä sukupolvikokemuksia. Pitkittynyt työttömyys heikentää osaamista, työkykyä ja hyvinvointia, Perholehto sanoo.
– Esimerkiksi kotikaupungissani Hyvinkäällä alle 25-vuotiaiden työnhakijoiden määrä kasvoi maaliskuussa 13,6 % edellisvuodesta, jatkaa Perholehto.
Perholehto kritisoi hallitusta siitä, ettei TE-uudistuksen rahoitusta tarkistettu kehysriihessä.
– Miten työllistymistä edistetään, jos rahat ovat loppu? Lukuisilla TE-alueilla on jouduttu esimerkiksi keskeyttämään palkkatuen ja starttirahojen myöntäminen jo alkuvuonna, vaikka juuri nyt niitä tarvittaisiin enemmän kuin aikoihin. Samaan aikaan hyvinvointialueilla leikataan kuntouttavaa työtoimintaa, eivätkä työpajat tavoita enää entiseen tapaan työkokeilijoita, huokaa Perholehto.
– Tiedän itsekin tapauksia, joissa nuoren kuntoutuspolun päätteeksi luvassa ollut työpaikka jää nyt toteutumatta, koska palkkatuki on loppu. Se on kova isku nuorelle – eikä hyväksi yrittäjällekään.
Perholehto vaatii työministeriöltä kokonaiskuvan huomioimista ja kunnille parempia kannustimia pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen.
– Vaikka yhtä taikakeinoa ei olekaan olemassa, muodostavat toimivat ja riittävästi resurssoidut työllisyyttä tukevat palvelut elintärkeän pohjan. Minulla on suuri pelko siitä, ettei etenkään nuorten työllistymisen edistäminen onnistu, koska rahat on loppu. Valtaosalla kunnista ei ole varaa paikata TE-palveluiden budjettivajetta, Perholehto sanoo ja jatkaa:
– Akuutin reagoinnin lisäksi kunnat tarvitsevat jatkossa yhä selkeämmät kannustimet vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä. Tällä hetkellä on taloudellisesti epäselvää tulevatko pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvat ns. sakkomaksut edullisemmaksi kuin työllisyyspalveluiden eri keinoin kannustaminen. Inhimillisen hinnan tietenkin tiedämme, mutta vaikea kuntatalous ei mahdollista hyviä asioita aina ilman kunnollisia kannusteita, painottaa Perholehto.
– On kestämätöntä lähteä jälleen kohti uutta uudistusta, eli palauttamaan kuntouttavaa työtoimintaa kuntiin, ellei nykytilannettakaan laiteta kuntoon ensin, Perholehto päättää.
