SDP:n Perholehto: Hallitus tekee ennätyksiä myös asuntopolitiikassa
– Orpon hallituskaudella katastrofiluku seuraa toistaan. Samaan aikaan kun Suomi on noussut EU:n ykköseksi työttömyydessä, myös asunnottomien määrä kasvaa jo toista vuotta peräkkäin. Hallituksen eriarvoistava asuntopolitiikka kulkee käsi kädessä sen epäonnistuneen työllisyys- ja talouspolitiikan kanssa, sanoo ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pinja Perholehto (sd.).
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen (Varke) selvityksen mukaan asunnottomien määrä kasvoi vuonna 2025 viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna. Samalla pitkäaikaisasunnottomuus kääntyi kasvuun ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Pitkäaikaisasunnottomien määrä kasvoi lähes 30 prosenttia.
– Pidän erityisen vakavana hälytysmerkkinä pitkäaikaisesti asunnottomien määrän kasvua. Tämän uuden tiedon valossa voi jo sanoa, että hallituksen petettyjen lupausten lista kasvaa jälleen, kun hallitusohjelmaan kirjattu tavoite poistaa pitkäaikaisasunnottomuus on vesitetty, Perholehto toteaa.
Kahden viimeisimmän asunnottomuuskyselyn vastauksissa korostuvat sosiaaliturvan heikennykset sekä kohonneiden elin- ja asumiskustannusten vaikutukset asunnottomuuden lisääntymiseen. Uusimmassa kyselyssä esiin nousevat myös työttömyys sekä päihde- ja mielenterveysongelmat. Perholehdon mukaan hallitukselta kaivataan nyt konkreettisia toimia laskennallisten työpaikkojen pähkäilyn sijaan.
– Tutkitusti vaikuttava tapa vähentää asunnottomuutta on vahvistaa Asunto ensin -mallia sekä tukea päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumista. Siksi SDP:n on toistuvasti vaatinut muun muassa erityisryhmien investointiavustuksen tason tuplaamista. Joko hallitus vihdoin olisi valmis korjaamaan kurssia kepin sijaan esityksemme mukaisesti porkkanalla, Perholehto kysyy.
– Koko kansan etu olisi lisäksi se, että hallitus tarttuu kiireesti myös toiseen SDP:n ehdotukseen: korjausrakentamisen edistämiseen. Se toisi töitä rakentajille ja monille palvelualoille sekä tuloja valtion kassaan. Yhdestä korjausrakentamiseen käytetystä eurosta lähes puolet palautuu veroina ja maksuina valtion talouteen.
