SDP:n Paula Werning: Sekava FireFit-uudistus kuopattiin – hyvä päätös pelastustoimelle
Sisäministeriö on vetänyt takaisin valmistelussa olleen mallin, joka olisi sitonut pelastustoimen kuntoluokat ja työmenetelmät tiukasti FireFit-testeihin. Esitys olisi lisännyt pakollisia testejä ja hallinnollista taakkaa ilman osoitusta turvallisuuden paranemisesta. SDP:n kansanedustaja ja Suomen Sopimuspalokuntien Liiton puheenjohtaja Paula Werning pitää ratkaisua oikeana.
– Järki voitti – hyvä niin. Pelastustyö ei tapahdu taulukkolaskennassa vaan onnettomuuspaikalla. Hälytystehtävät eivät kysy, mihin kuntoluokkaan kukin on merkitty, vaan kuka ehtii nopeasti paikalle, osaa työnsä ja toimii osana joukkuetta, Werning sanoo.
Valmistelussa ollut malli olisi käytännössä tarkoittanut eri kuntorajojen soveltamista eri tilanteissa, mikä olisi tehnyt toiminnasta kankeaa ja vienyt huomion pois olennaisesta.
– Savusukellus ja pintapelastus ovat fyysisesti vaativia tehtäviä, joissa tiukat kuntovaatimukset ovat perusteltuja. Uudistuksessa mentiin kuitenkin liian pitkälle, kun sama pakollinen testilogiikka oli tarkoitus ulottaa laajasti myös perustehtäviin. Turvallisuus ei synny siitä, että kaikki mitataan samalla mittarilla. Fyysisestä kunnosta on pidettävä kiinni – mutta järki kädessä, Werning korostaa.
Esitys olisi tehnyt pelastustoimikelpoisuuden arvioinnista kaksinkertaisen: lääkärin arvion rinnalle olisi tullut pakollinen FireFit-testi kaikille. Samalla hyvinvointialueille olisi tullut arviolta noin 10 000 uutta testiä vuodessa ilman lisärahoitusta. Käytännössä tämä olisi tarkoittanut merkittävää lisätyötä pelastuslaitoksille ja sopimuspalokunnille tilanteessa, jossa resurssit ovat jo valmiiksi tiukilla.
– Tämä olisi lisännyt hallinnollista kuormaa ilman todellista turvallisuushyötyä. Se on kestämätön yhtälö pelastustoimessa, Werning toteaa.
Werning toimii Suomen Sopimuspalokuntien Liiton puheenjohtajana, ja viesti kentältä oli hänen mukaansa selvä: uudistus oli epäselvä, raskas ja käytännössä vaikeasti toteutettava. Pelastustoimi nojaa vahvasti sopimuspalokuntiin, joissa tekijöistä on jo nyt pulaa.
– Meillä ei ole varaa rakentaa järjestelmää, joka sulkee ihmisiä ulos tai kuormittaa kohtuuttomasti. Pelastustoimi tarvitsee vahvistamista – ei lisää byrokratiaa. Se tarvitsee riittävät resurssit, toimivat käytännöt ja luottamusta kentän osaamiseen, Werning painottaa.
Werningin mukaan pelastustoimea tulee kehittää yhteistyössä kentän kanssa, riskinarviointiin ja käytännön kokemukseen nojaten.
– Tällä kertaa kentän ääni voitti. Toivon, että jatkossakin pelastustoimea kehitetään arki, ei excel edellä, Werning päättää.
