SDP:n Paula Werning: Palosuojelurahaston linjaukset näkyvät suoraan suomalaisten arjen turvallisuudessa – tukiperusteet on säilytettävä
Palosuojelurahaston uusi hallitus aloittaa työnsä 1.3.2026 tilanteessa, jossa sisäinen turvallisuus, varautuminen ja julkisen talouden paineet ovat samanaikaisesti keskiössä. Kansanedustaja, hallintovaliokunnan jäsen ja Suomen Sopimuspalokuntien Liiton puheenjohtaja Werning muistuttaa, että rahaston ratkaisuilla on suora ja konkreettinen vaikutus suomalaisten arjen turvallisuuteen eri puolilla maata.
– Monilla paikkakunnilla sopimuspalokunta on ensimmäinen ja käytännössä ainoa nopeasti paikalle ehtivä pelastustoimija. Puhuessamme Palosuojelurahaston myöntämistä avustuksista ja niiden perusteista, puhumme siitä, kuinka nopeasti apu saapuu ja kuinka hyvin kalusto, varusteet ja koulutus vastaavat nykypäivän riskeihin, Werning sanoo.
Sopimuspalokunnat muodostavat merkittävän osan Suomen pelastustoimen toimintakyvystä ja vastaavat suuresta osasta hälytystehtäviä erityisesti harvaan asutuilla alueilla. SSPL:n barometrin mukaan palokuntatoimijat kokevat rahoituksen ja toimintaedellytysten vakauden keskeiseksi tekijäksi toiminnan jatkuvuudelle. Taloudellinen epävarmuus heijastuu suoraan hälytysvalmiuteen, kaluston ajanmukaisuuteen ja rekrytointiin.
Palosuojelurahasto on vuosikymmenten ajan avustanut kalustohankintoja, koulutusta, ja nuorisotoimintaa. Myös sopimuspalokuntien omaa rahoitusta käsittelevät selvitykset osoittavat, että toiminta nojaa useisiin rahoituslähteisiin, mutta Palosuojelurahaston avustuksilla on ratkaiseva rooli suorituskyvyn kehittämisessä ja turvaamisessa.
– Olen itse toiminut Palosuojelurahaston hallituksessa ja nähnyt, miten päätökset vaikuttavat kentällä. Kyse on paloautoista, suojavarusteista, koulutuksesta ja siitä, että hälytykseen voidaan vastata viiveettä myös pienemmillä paikkakunnilla. Rahoituksen on oltava ennakoitavaa, oikeudenmukaista ja nykyisiin, toimiviksi osoittautuneisiin tukiperusteisiin nojaavaa, Werning painottaa.
Erityisen tärkeänä Werning pitää nuorisotoiminnan turvaamista.
– Palokuntanuorissa kasvaa tulevaisuuden osaajat. Nuorisotoiminta sitouttaa, kouluttaa ja vahvistaa turvallisuusosaamista jo varhaisessa vaiheessa. Se on yksi vaikuttavimmista tavoista turvata pelastustoimen tulevaisuus. Muutokset tukiperusteisiin heijastuisivat suoraan sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiin ja nuorten osallistumismahdollisuuksiin, Werning alleviivaa.
Werning korostaa, että turvallisuus rakentuu koko maan kattavasta ja tasapainoisesta järjestelmästä.
– Palosuojelurahaston tehtävä on varmistaa, että pelastustoiminta, nuorisotyö ja kaluston kehittäminen saavat jatkossakin niille kuuluvan tuen, Werning päättää.
