SDP:n Paula Werning: Kunnallishallinnon korruption torjuntaa on kehitettävä
Kansanedustaja Paula Werning (sd.) pitää tärkeänä oikeusministeriön toimesta tehtyä selvitystä korruptioriskeistä kunnallishallinnossa. Selvitys on laadittu osana korruptiontorjunnan strategiaa sekä harmaan talouden torjuntaohjelman korruptiohanketta.
Oikeusministeriö on julkaissut selvityksen korruption torjunnasta kunnallishallinnossa. Selvityksen mukaan kuntien pitäisi arvioida korruptioriskejä hallinnossaan ja toiminnassaan. Vain näin voidaan havaita tilanteita, joissa vaikutusvaltaa käytetään väärin oikeudettoman edun tavoittelemiseksi.
– Korruption riskialueita ja ilmenemismuotoja on analysoitu ja kuvattu tutkimusten, tapausesimerkkien, oikeuskäytännön sekä arjen havaintojen perusteella. Tämän selvityksen mukaan korruption ilmenemismuodot kunnissa voivat olla moninaiset, mutta tietoisuus niistä on vielä riittämätöntä, Werning sanoo.
Kuntien johtamisesta ja hallinnon lainmukaisuudesta vastaavien suhtautuminen korruptioon ja sen torjuntaan on vaihtelevaa.
– Menettelyt, jotka mielletään usein korruption täyttämiksi, ovat lähinnä lahjontaan viittavia tai muita selvästi rikokseen viittaavia, moitittavia tekoja. Mutta sen sijaan rakenteellista korruptiota ei tunnisteta vakavaksi ilmenemismuodoksi. Näihin kuuluvat esimerkiksi ns. ”maan tapa” ja ”hyväveli-verkostot”, Werning huomauttaa.
Tuloksellisen korruption torjunnan lähtökohdaksi tulee ottaa oikeusvaltioperiaate sekä hyvän hallinnon perusteet.
– Kunnan toiminnassa sen eri tasoilla on tärkeää analysoida korruption riskialueet. Selvityksessä on toimintamallin avulla esitetty kuntien hallinnossa ja toiminnassa, miten ne voidaan ennaltaehkäistä ja havaita sekä tehokkaasti torjua. On tärkeää, että korruptioon viittaaviin toimiin puututaan heti, Kouvolan valtuuston puheenjohtaja Werning toteaa.
Toimintamallin rakentaminen kuuluisi kunnanhallituksen ja ylimmän tilivelvollisen johdon vastuulle. Turvallinen ja luottamuksellinen keino ilmoittaa epäillystä korruptiosta on myös tarpeen.
