SDP:n Paula Werning: Etelä-Karjalan sote-kriisi on hallituksen käsialaa
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen yt-neuvottelujen tulos on musertava: 398 työpaikkaa katoaa. Niistä 317 on vakituisia, 81 tehtävää jätetään kokonaan täyttämättä ja lisäksi noin 140 määräaikaista työntekijää jätetään ensi vuonna ilman jatkoa. Samaan aikaan hoitojonot pitenevät ja henkilöstö venyy jo valmiiksi äärirajoilleen. SDP:n kansanedustaja Paula Werning kutsuu tilannetta sellaiseksi kuin se on: hallituksen politiikan suoraa seurausta.
– Tämä on Suomen oloissa ennennäkemätön henkilöstövähennys. Vakituisten työntekijöiden määrä putoaa seitsemässä prosentissa. Se on kylmää todistetta siitä, mitä tapahtuu, kun hallituksen rahoitusmalli murentaa hyvinvointialueiden toimintakyvyn, Werning sanoo.
Hänen mukaansa kyse ei ole mistään luonnonvoimasta, johon olisi vain alistuttava.
– Etelä-Karjalassa romutetaan satoja työpaikkoja alueella, jossa hoitojonot kasvavat ja henkilöstö tekee työnsä jo nyt lähes yli-inhimillisissä oloissa. Tätä ei ole Suomessa ennen nähty. Ja mitä hallitus tekee? Se seisoo tumput suorina, vaikka kriisi on sen oman politiikan aiheuttama, Werning korostaa.
Werningin mukaan kyse on tietoisesta poliittisesta valinnasta – suunnasta, joka vie julkista terveydenhuoltoa kohti systemaattista alasajoa.
– Tämä ei ole vastuullista politiikkaa. Tämä on projekti, jossa julkisen terveydenhuollon kriisiä syvennetään tahallaan. Kun järjestelmä on ajettu tarpeeksi huonoon kuntoon, hallitus voi väittää, ettei julkinen sote toimi – ja käyttää sitä verukkeena yksityistämiselle. Todellisuudessa järjestelmää horjutetaan juuri siksi, että yksityisille markkinoille avautuisi tilaa, linjaa Werning.
Orpon hallitus ei ole ollut valmis parantamaan rahoitusmallia tai antamaan hyvinvointialueille riittävästi aikaa alijäämien paikkaamiseen.
– Satoja ihmisiä menettää työnsä ja palvelut heikkenevät. Kaikki tämä olisi voitu välttää, jos hallitus olisi valmis turvaamaan riittävän rahoituksen. Mutta se ei ole. Se valitsee toisin, ja ihmiset maksavat hinnan, Werning toteaa.
Werning muistuttaa, että henkilöstö on hyvinvointialueiden tärkein voimavara – ilman heitä ei ole laadukkaita eikä ihmisarvoisia palveluja.
– Nykyinen rahoitusmalli on rikki, ja se on korjattava. Suomi ei tarvitse julkisen terveydenhuollon alasajoa, eikä hallitusta, joka käyttää kriisiä yksityistämisen perusteluna. Suomi tarvitsee politiikkaa, joka vahvistaa yhteistä, toimivaa ja oikeudenmukaista terveydenhuoltoa, päättää Werning.
