SDP:n Niina Malm: Orpon hallitus siirtää työelämän epävarmuuden taakkaa tavalliselle työntekijälle
Tuhannet suomalaiset ovat halunneet turvata oman toimeentulonsa ja ovat siksi vakuuttaneet itsensä työttömyyden varalta. Nyt Purran ja Orpon hallitus on heikentämässä tätä järjestelmää osana hyvinvointivaltion purkutalkoitaan, arvostelee SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Niina Malm.
– Ansiosidonnaisen päivärahan taso on ollut jo valmiiksi alhainen. Suurin osa ansiosidonnaista saavista on ansainnut ennen työttömyyttä noin 2000–2500 euroa kuukaudessa, jolloin ansiosidonnainen päiväraha on noin 1300–1500 euroa kuussa. Tästä summasta hallitus leikkaa porrastuksen myötä noin 300–400 euroa kuukaudessa samalla, kun ministeritason tuloluokalle annetut veronalennukset ovat edelleen voimassa. Tämä on kohtuutonta politiikkaa.
Ansiosidonnaisen porrastuksen lopputulema on, että pienipalkkaisilla työntekijöillä ei ole käytännössä enää samaa mahdollisuutta ansioturvaan kuin muilla, Malm huomauttaa. Porrastus vaikeuttaa pienituloisten työntekijöiden toimeentuloa ja lisää asumistuen ja toimeentulotuen tarvetta työttömyyden osuessa kohdalle.
– Ennen eduskuntavaaleja Riikka Purra vakuutti äänestäjille, että pienituloisilta leikkaaminen ei perussuomalaisille käy. Nyt valtiovarainministeri Purra on kuitenkin hyväksynyt vastustelematta etenkin pienituloisten työntekijöiden ansioturvaan kipeästi osuvan rajun leikkauksen, jolta on vaikea välttyä, koska rekrytointiprosessit voivat kestää jopa useita kuukausia. Tässä takinkäännössä riittää selitettävää pitkäksi aikaa.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus osuu työttömäksi jääneiden lisäksi myös esimerkiksi kausityöntekijöihin, lomautettuihin sekä määräaikaisiin opettajiin, jotka ovat työttömiä kesän ajan.
– Esitys on jatkoa Orpon hallituksen epäoikeudenmukaiselle politiikalle, jossa työelämän epävarmuuden taakkaa siirretään yhä enemmän tavallisen työntekijän maksettavaksi. Samaan aikaan hallitus jättää puuttumatta työttömyyden pitkittymisen todellisiin syihin, kuten osaamisen ja koulutuksen puutteisiin, terveysongelmiin sekä sopivien työpaikkojen ja kokoaikatyön puutteisiin. Jos hallitus ei muuta suuntaa, suomalaisille luvatut 100 000 työpaikkaa jäävät jatkossakin haaveeksi, Malm päättää.
