SDP:n Niina Malm: Hallitus on laiminlyönyt ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön puuttumisen

  – Tänään uutisoitu Turun telakalla ilmennyt ukrainalaisten työntekijöiden kohtelu on tyypillinen esimerkki työperäisestä hyväksikäytöstä Suomessa: työntekijät tekevät pitkiä päiviä, isojakin palkkasummia jää maksamatta eikä edes työnantajasta ole aina selvyyttä. Valitettavasti tätä tapahtuu, kunnes ongelma otetaan viimein vakavasti.

  – Hallitus on laiminlyönyt ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön puuttumisen. Kun kokoomukselle on tärkeämpää heikentää kaikkien työntekijöiden oikeuksia ja perussuomalaisille heikentää Suomessa asuvien ulkomaalaisten asemaa, ei ole yllätys, että tällä yhtälöllä työperäisen hyväksikäytön torjunta on hallituksen tärkeysjärjestyksessä prioriteetilla nolla, Malm tuomitsee.

Työntekijöiden oikeuksien heikentäminen lisää ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön riskiä etenkin, kun valvovien viranomaisten riittävästä rahoituksesta ei ole huolehdittu, huomauttaa Malm.

  – Parhaillaan hallitus valmistelee nykyistä pidempien määräaikaisten työsopimusten mahdollistamista. Onko hallitus ottanut huomioon, että määräaikaisuudet voivat lisätä työperäisen hyväksikäytön riskiä? Jo nyt ongelmana on, että pitkissä alihankintaketjuissa yritykset pyörittävät työntekijöitä yhtiöstä toiseen. Perussuomalaiset väittää olevansa palkansaajan puolella – eikö puolueessa ole todella tullut mieleen, että määräaikaisuuksien pidentäminen antaa mahdollisuuden tämän rallin kiihdyttämiselle?

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön puuttumiseen on olemassa keinoja, jos hallitus vain haluaa niihin tarttua, Malm toteaa.

  – Alipalkkaus on kriminalisoitava. Tällä hetkellä palkan pimittämisestä ei aiheudu työnantajalle sanktioita, vaan kiinni jäädessään työnantaja joutuu maksamaan vain sen, mitä olisi alun perinkin pitänyt maksaa. Tämä on käsittämätöntä. Tilaajavastuu tulisi ulottaa koko alihankintaketjuun niin, että pääurakoitsija on vastuussa lain mukaisten selvitysten hankkimisesta kaikista hankkeen aliurakoitsijoista. Nyt näin ei ole, mikä tarkoittaa sitä, että pääurakoitsija voi sulkea silmänsä.

  – Antamalla ammattiliitoille laajempi kanneoikeus työehtojen rikkomisesta, voidaan tehostaa väärinkäytösten valvontaa sekä parantaa niiden työntekijöiden tilannetta, joilla ei ole edellytyksiä itse lähteä viemään asiaansa eteenpäin.  Viranomaisten resursseista ja edellytyksistä torjua harmaata taloutta ja työperäistä hyväksikäyttöä on huolehdittava. Se, että tällaisiin ilmiöihin kyetään puuttumaan, on niin työntekijöiden, suomalaisen yhteiskunnan kuin rehellisten yrittäjien etu, Malm päättää.