SDP:n Mäkynen, Hamari, Lyly & Lindén: Hankintalain muutos uhkaa toimivaa ja vaikuttavaa erikoissairaanhoitoa
Eduskunnan käsittelyssä oleva hankintalain muutos uhkaa lisätä julkisia kustannuksia ja heikentää potilasturvallisuutta sekä hoidon jatkuvuutta. Vaativaa erikoissairaanhoitoa tuottavien julkisomisteisten yhtiöiden tehokasta ja vaikuttavaa toimintaa ei SDP:n mielestä pidä riskeerata.
Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän kansanedustajat Matias Mäkynen, Lotta Hamari, Lauri Lyly sekä Aki Lindén ilmaisevat vakavan huolensa hankintalain muutoksesta. Hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa julkisten hankintojen tehokkuutta ja kustannussäästöjä sekä turvata laadukkaat julkiset palvelut. Tarkoitus on hyvä, toteutus ei. Hallituksen ehdotus käytännössä johtaisi toimivien hoitokokonaisuuksien purkamiseen ja kustannusten kasvamiseen.
-Hallitus haluaa markkinavimmassaan purkaa ja hankaloittaa toimivia ja vaikuttavia rakenteita, minkä eteen on tehty pitkäjänteisesti työtä. Tämä lisäisi hallinnollista työtä ja kasvattaisi kustannuksia ilman, että saavutettaisiin todellisia hyötyjä potilaille tai julkiselle taloudelle. Näin ollen ehdotettua hankintalain muutosta voi pitää ristiriitaisena sote-uudistuksen tavoitteiden kanssa, muistuttaa Mäkynen.
Toimivien rakenteiden purkaminen ei tue terveydenhuollon keskeisiä tavoitteita, jotka ovat vaikuttava, kustannustehokas ja turvallinen hoito. Hankintalain muutoksia tulee arvioida huolellisesti ja huomioida esimerkiksi vaativan erikoissairaanhoidon erityispiirteet ja pienten kuntien huolet.
-Jopa valtiovarainministeriö suhtautuu skeptisesti siihen, saavutetaanko esityksellä sille hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet. Useiden terveydenhuollon toimijoiden tavoin he uskovat, että hallituksen esitys voi johtaa merkittäviin ja pitkäkestoisiin ongelmiin ja lisätä julkisia kustannuksia. ”Jos uudistuksen ”takaisinmaksuajaksi” arvioidaan 8–14 vuotta, niin se on liian pitkä aika nykyisessä julkisen talouden tilanteessa. Samalla vaarannetaan paljon, jos laki tässä muodossaan etenee ja 10 prosentin omistusvaatimus jää sinne. Valtiovarainministeriökin lausuu ihan suoraan, että muutos ei lisää kilpailua eikä markkinaehtoista palvelutuotantoa, vaan kasvattaa kustannuksia”, sanoo Hamari.
-Vaativa sydän- tai tekonivelkirurgia tai ympärivuorokautiset laboratoriopalvelut ICT-järjestelmineen edellyttävät korkeaa osaamista ja kyberturvaa sekä pitkäjänteistä kehittämistä. Jos nopeasti pitää katkoa hyvin toimivia rakenteita, kilpailuttaa uudelleen samanaikaisesti kuin kaikki muutkin näin tekevät tai tehdä omistusten uudelleenjärjestelyjä, niin ei meillä ole tähän varaa, toteaa Lyly.
Nyt riittämättömästi perusteltu muutos 10 prosentin omistusvaatimuksesta hankaloittaisi monen kunnan ja hyvinvointialueen toimintaa. Tekonivelsairaala Coxan ja Tays Sydänsairaalan kaltaisissa yhtiöissä osa hyvinvointialueista omistaa alle kymmenen prosenttia. Esimerkiksi Coxan omistajia ovat Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan hyvinvointialueet.
-Lisäksi alle 10 prosentin omistajien mahdollisuus hyödyntää tehokkaasti toimivia palveluita vaarantuu, jos ulosmyyntiraja pysyy kansallisesti valitussa viidessä prosentissa. “Jotta tärkeitä palveluita voidaan jatkaa, ratkaisuina olisi nyt joko luopua 10 % omistusvaatimuksesta kokonaan, nostaa ulosmyyntirajaa tai tehdä sote-poikkeus hankintalakiin”, toteaa Lindén.
-Coxa ja TAYS Sydänsairaala ovat esimerkkejä toimivasta ja vaikuttavasta erikoissairaanhoidosta. Niiden toiminta perustuu pitkälle kehitettyihin hoitoprosesseihin, korkeaan osaamiseen ja tehokkaaseen resurssien käyttöön. Tällä päätöksellä osa omistajahyvinvointialueista ollaan käytännössä sulkemassa ulos Coxasta ja Sydänsairaalasta. Hyvinvointialueille on annettava työrauha, Mäkynen vetoaa.
-Pohjanmaan hyvinvointialue omistaa Coxan tekonivelsairaalasta 3 % ja Etelä-Pohjanmaa 5,9 %. Molemmat joutuvat siis joko käyttämään miljoonia euroja omistusosuuden ostamiseen Pirkanmaalta tai sitten myymään pois osuutensa ja vähentämään Coxan käyttöä niin, että Coxa ei myy yli ulosmyyntirajan. Molemmat ovat huonoja pohjalaisten hoidon kannalta, emmekä tiedä, haluavatko pirkanmaalaiset vähentää omaa omistustaan, Mäkynen sanoo.
Toimivien kokonaisuuksien purkaminen ei tuo todellista kilpailua, mutta se lisää kustannuksia ja voi hankaloittaa palveluiden tuottamista, kuten useat terveydenhuollon toimijatkin ovat lausunnoissaan korostaneet. Näitä aiheellisia huolia tai veronmaksajille koituvaa laskua ei saa ohittaa.
