SDP:n Kumpula-Natri: Hankintalain 10 prosentin omistusvaade romuttaa toimivia palveluja
Eduskunnan on pysäytettävä tai muutettava hankintalakiesitystä. Hallituksen esittämä hankintalain 10 prosentin omistusraja uhkaa lisätä kuntien ja hyvinvointialueiden kustannuksia sadoilla miljoonilla euroilla, heikentää palveluiden järjestämistä ja ajaa pienet kunnat mahdottomaan tilanteeseen, toteaa kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (sd).
Kumpula-Natrin kritiikki kohdistuu erityisesti siihen, että keskeinen linjaus perustuu vailla kunnollisia vaikutusarvioita olevaan poliittiseen kirjaukseen.
– Hallituksen esittämä 10 prosentin vähimmäisomistus sidosyksiköissä on hallitusohjelmaan hihasta vedetty luku, Kumpula-Natri sanoo.
– Seuraukset voivat olla sekä hölmöjä että kalliita. Esimerkiksi maakunnissa toimivat kuntien yhteiset elinkeino- ja kehittämisyhtiöt eivät voi toimia rajan mukaan. Mikä Suomessa paranisi pienten kuntien poisheittämisellä alueellisesta elinkeinotyöstä?
Hallituksen linja iskee pieniin kuntiin, ne heitetään rekan alle ilman, että hallituksen tavoite saada palveluja markkinaehtoisesti kilpailutetuksi toteutuu. Päinvastoin, pienille kehyskunnille jää tuskin muuta mahdollisuutta kuin alkaa tuottaa palveluja itse, kun aiemmin yhteistoiminnassa ollessa sai palveluja osana isompaa yksikköä. Tuo isompi sidosryhmäyksikkö ei edes voi myydä ulkopuoliselle kunnalle palveluja, koska ulosmyyntiraja on asetettu 5 prosenttiin.
Kuntia ja hyvinvointivaltioita uhkaa suuri turha lisälasku. Arviota on jopa satojen miljoonien eurojen lisäkustannuksista, ja hallituksen oman esityksen perusteluissa mahdolliset hyödyt voivat toteutua vasta jopa 12 vuoden kuluttua – jos silloinkaan. On vaikea ymmärtää, miten hallitus voi tässä taloustilanteessa sysätä näin suuren taloudellisen riskin julkisen talouden eli kuntien ja hyvinvointialueiden kannettavaksi, ihmettelee Kumpula-Natri.
– On irvokasta, että hallitus takertuu 10 prosenttiin, vaikka joutui palautteen jälkeen tekemään pitkän listan poikkeuksia hankintalakiesitykseen ja antoi nyt jo ensimmäisen kokonaan uuden poikkeuslain. CSC:n (Tieteen tietotekniikan keskus, mm LUMI supertietokoneen omistus) kohdalla 10 prosentin vaatimus ei tietenkään ole mahdollinen, koska omistajia, eli yliopistot ja ammattikorkeakoulut, on enemmän kuin 10. Poikkeustarpeita löytyy elinkeinoyhtiöiden ohella lisää, esimerkiksi kunnat, joiden ei ole mahdollista huolehtia ICT-palveluistaan ja kyberturvallisuudesta yksin irrallisena. Tämä on kokonaisuuden kannalta jo turvallisuusriski. Hyvinvointialueet ovat hakeneet tehokkuutta ja kirurgian erikoistumisosaamista esimerkiksi Coxan kautta, joka nyt joutuisi heittämään pienempien hyvinvointialueiden polvi- ja lonkkapotilaita ulos.
Kumpula-Natrin mukaan hankintalain uudistuksessa on kannatettaviakin elementtejä, kuten hankintojen pilkkominen ja markkina-analyysin parantaminen. Näin on mahdollista parantaa pienempien ja paikallisten yritysten osallistumismahdollisuuksia. Ne eivät kuitenkaan pelasta kokonaisuutta, jos ei totuutta haluta nähdä ja poistaa 10 prosentin omistusrajaa.
– Näin merkittävää lainsäädäntöä ei pidä runnoa läpi ideologisella otteella! Toimivia rakenteita ei saa rikkoa pelkän kilpailun toiveen lisäämisen nimissä. Kun poikkeustarpeita on enemmän kuin uudistuksen hyötyjä, on reagoitava. Eduskunnan olisi nyt pysäytettävä tämä esitys ja arvioitava 10 prosentin omistusraja uudelleen ennen kuin vahinko tehdään, Kumpula-Natri kiteyttää.
