SDP:n Kumpula-Natri: Hallitukselle jäi iso urakka EU:n rahoituskehyksessä

SDP:n kansanedustaja Kumpula-Natri nostaa esiin kolme ongelmaa, jotka Suomen on tulevissa EU:n budjettineuvotteluissa selätettävä.
EU-komissio esitti tällä viikolla vuosille 2028–2034 monivuotisen rahoituskehyksen eli EU:n budjetin, jota esitetään kasvatettavaksi 2000 miljardiin euroon. Tämä on merkittävä korotus nykyisestä budjetista, joka on kooltaan 1200 miljardia, jota tosin täydensi 800 miljardin elpymispaketti. Rahoituskehyksen tulee vastata Euroopan todellisiin haasteisiin, joita ovat turvallisuus, strateginen autonomia, kilpailukyky ja ilmastonmuutos. Haasteena on, että tärkeille tavoitteille täytyy löytää maksajat.
Suomen ongelmana on heikko talous ja puuttuvat kasvunäkymät. Tässä tilanteessa oman maksuosuutemme hurja kasvattaminen ei onnistu. Suomen on selätettävä kolme ongelmaa, jotta EU:n ja Suomen kehitys kulkisivat kummatkin suotuisasti.
Ensinnäkin, Suomen on jatkettava työtä Venäjän uhan torjumiseksi koko unionin voimin. Kumpula-Natrin mukaan pääministeri Petteri Orpo on käyttänyt tähän liittyen hyviä puheenvuoroja, mutta tulos on toistaiseksi heiveröinen.
– Tarvitsemme hyvien aikomusten lisäksi konkreettisia rahoitusratkaisuja. Itäisten ulkoraja-alueiden, kuten Suomen, rahoituksen tulee olla selvemmin kirjattu rahoituskehyksiin, muistuttaa Kumpula-Natri.
– Meidän on tuettava Ukrainan turvallisuutta ja rahoitusta vankkumatta, eikä komission esitys saa tältä osin vesittyä, jatkaa Kumpula-Natri.
Toiseksi, hallitus on kertonut vastustavansa esityksiä muun muassa EU:n kilpailukykyrahastosta, esittämättä kuitenkaan keinoja EU:n ja Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi globaaleihin kilpailijoihin nähden. Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto avasi keskustelun aiheesta jo vuosi sitten. Myös SDP kannusti hallitusta ajamaan rahastosta mallia, joka perustuisi teknologisen erinomaisuuden tukemiseen kilpailtuna rahana, eikä esimerkiksi perustuen alhaisempaan BKT:hen tai suurten valtioiden valtiontukien jatkeeksi.
– Suomesta nimetty komissaari Henna Virkkunen toimii teknologisesta omavaraisuudesta vastaavana komission varapuheenjohtajana, joten kilpailukykyrahasto ei tullut hallitukselle yllätyksenä, arvelee Kumpula-Natri.
– Hallituksen ensikommentit rahaston vastustamisesta ja samalla omavaraisuuden vahvistamisesta eivät pelaa yhteen. Strategista riippumattomuutta rakentavan EU:n aseman ei voi olettaa kohenevan vain juhlapuheilla, jatkaa Kumpula-Natri.
Kolmanneksi, ilmastonmuutos on jatkuva kriisi, ja siihen tarvittavat uudet ratkaisut ovat sovitettavissa omavaraisuuden vahvistamiseen. Komission esityksissä jopa kolmannes kaikista budjetoitavista varoista lasketaan ilmastonmuutoksen torjunnan ja ympäristön edistämisen piiriin.
– Suomen vaikuttamistyö on katastrofaalisesti myöhässä, kun ministerit täällä riitelevät keskenään ilmastopolitiikan perusasioista. Vaikuttamisen paikka on aina, kun Euroopan ministerit kokoontuvat ja aiheesta vastaava komissaari on mukana. Viimeksi tällainen kokous oli viikko sitten, mutta Suomesta osallistui ministerin sijaan vain valtiosihteeri, muistuttaa Kumpula-Natri.
– Hallituksen on nopeasti linjattava Suomen kanta EU:n rahoituskehyksen kokonaisuudesta sellaiseksi, että turvallisuus vahvistuu ja työpaikat lisääntyvät EU:n yhteistyön myötä Suomessa. Eduskunnan suuren valiokunnan johdolla rahoituskehys on tulevan talven suurimpia EU-vaikuttamisen työsavotoita, päättää Kumpula-Natri.