SDP:n Kiuru: Orpon hallitus jatkaa sote-leikkaamista ilman riittäviä vaikutusarviointeja
Sosiaalihuollon palvelu-uudistusta valmistelevan työryhmän raportti (10.2.2026) esittää mittavia muutoksia palveluihin. Suomi on etenemässä kohti sadan miljoonan euron leikkauksia ilman riittävää vaikutusten arviointia, käytännössä laput silmillä, sanoo SDP:n kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru.
SDP vastustaa sadan miljoonan leikkausta sosiaalihuoltoon. Säästöt vaarantavat ihmisten mahdollisuuden saada riittäviä sosiaalipalveluja hädän hetkellä. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmäkään ei pystynyt löytämän hallituksen vaatimia säästötavoitteita.
– Sadan miljoonan euron säästöt ovat vasta valmistelussa, mutta hallituksen riittämättömän sote-rahoituksen seuraukset näkyvät jo nyt sosiaalipalvelujen heikentyneinä resursseina. Vaikutukset ulottuvat esimerkiksi päihdekuntoutukseen, lastensuojelun avohuoltoon ja sijaishuoltoon, aikuissosiaalityöhön, perhetyöhön ja lapsiperheiden kotipalveluun sekä vammaispalveluiden henkilökohtaiseen apuun. Leikkaukset syventävät erityisesti lasten ja nuorten pahoinvointia sekä lisäävät eriarvoisuutta ja köyhyyttä, mikä kasvattaa sosiaalisia ongelmia ja heikentää yhteiskunnallista vakautta, linjaa Kiuru.
– On kestämätöntä viedä säästöjä eteenpäin ilman kunnollista analyysiä niiden vaikutuksista palvelujen käyttäjiin ja työn arkeen. Toimeentulotukilain valmistelu on tästä vain yksi esimerkki. Seuraavaksi kiireessä ja ilman riittäviä vaikutusarvioita valmistellaan koko sosiaalihuoltolain uudistusta. Työryhmän ainoana reunaehtona oli säästöjen löytäminen, mikä ohjaa tarkastelua pois palvelujen vaikuttavuudesta ja säästöjen seurauksista. Säästöjä on helppo ehdottaa, jos niiden vaikutukset voidaan sivuuttaa, mutta tällaista lähestymistapaa ei moraalisesti voi hyväksyä, Kiuru korostaa.
Yhtenä poliittiseen päätöksentekoon etenevänä ehdotuksena raportti käsittelee lastensuojelun asiakasmitoitusta, joka on ollut voimassa vasta kaksi vuotta.
– Lyhyessä ajassa on nähty, että mitoitus on keskeinen lastensuojelun laatua parantava tekijä. Sen kyseenalaistaminen tässä vaiheessa on huolestuttavaa ja väärin. Ongelmallista on myös, että sosiaalipalvelujen uudistusta valmistelevassa ryhmässä ole ollut lastensuojelun edustusta, vaikka raportin ehdotukset koskevat myös lastensuojelua. Näin merkittäviä linjauksia ei tulisi valmistella ilman alan asiantuntemusta, korostaa Kiuru.
– Sosiaalihuollon uudistamisen tulisi perustua tietoon, vaikutusten arviointiin ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten turvaamiseen, ei säästötavoitteisiin, jotka ohittavat näiden päätösten todelliset seuraukset, Kiuru päättää.
