SDP:n Kiuru: Hallituksen leikkauslinja murentaa vähimmäisturvan ja luottamuksen yhteiskuntaan
Orpon hallituksen toimeentulotuen leikkaus hyväksyttiin eilen 16.12.2025 eduskunnassa hallituspuolueiden äänin. Päätös on osa laajempaa hallituksen leikkauslinjaa, jossa vähimmäisturvaa heikennetään tietoisesti ja toistuvasti samoilta ihmisiltä. Viimesijaista turvaa murennetaan samaan aikaan, kun elinkustannukset ovat nousseet. Tämä lisää köyhyyttä ja heikentää luottamusta yhteiskuntaan, sanoo sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru.
Kiuru muistuttaa, että Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeuselimiltä huomautuksia perusturvan riittämättömyydestä. Hallituksen esitys vie Suomea entistä kauemmas näiden velvoitteiden täyttämisestä.
– Hallitus tietää, että perusosa ei leikkausten jälkeen kata ihmisarvoisen elämän edellytyksiä yhdessäkään perhetyypissä. Siitä huolimatta se vie ihmisiltä euroja, kiristää sanktioita ja poistaa viimeisetkin kannustimet tehdä työtä. Tämä esitys on puhdas osoitus siitä, että hallitus ei ole valmis kantamaan vastuuta heikoimmassa asemassa olevista. Kyse on arvovalinnasta, Kiuru linjaa.
Kiuru korostaa, ettei kyse ole yksittäisestä lakimuutoksesta vaan laajemmasta kokonaisuudesta. Hallitus ei ole arvioinut esityksen yhteisvaikutuksia muiden sosiaaliturvaleikkausten kanssa.
– Työttömyysturvaa on leikattu useaan otteeseen. Asumistukea on jo heikennetty kaikkein pienituloisimmilta, ja nyt heiltä leikataan lisää toimeentulotuesta. Hallituksen omien vaikutusarvioiden mukaan ensi vuonna toimeentulotuen alentamista tehdään 150 000 kertaa. On vaikea ymmärtää, miten hyvinvointivaltiossa ihmisten oletetaan tulevan toimeen jopa alle 300 eurolla kuukaudessa ja saada arki toimimaan, Kiuru kysyy.
Kiuru nosti sosiaali- ja terveysministeriön budjetin pääluokan käsittelyssä esiin huolen siitä, että sosiaalihuollon roolia ollaan heikentämässä osana toimeentulotuen perusosan alentamiseen liittyviä muutoksia.
– On käsittämätöntä, että hallitus poistaa osana toimeentulotuen “uudistamista” eli leikkaamista, ihmisten mahdollisuuden välttää tuen perusosan alentaminen hakeutumalla sosiaalihuollon palveluihin. Myöskään laissa ei taata enää yhteyttä hyvinvointialueiden sosiaalihuoltoon Kelan tehdessä kaavamaisen päätöksen toimeentulotuen alentamisesta. Oikeusasiamiehen kanslia esitti, että lakiin olisi pitänyt rakentaa vahvempi sidos yksilöllisen kohtuusharkinnan käytännön toteutumiseksi ja sen varmistamiseksi, että ihminen saa apua kaikissa tilanteissa, jos hän putoaa alennetulle toimeentulotuelle. Päinvastoin kävi, hallituspuolueet eivät tukeneet näitä parannuksia kaikkein köyhimpien aseman tukemiseksi, Kiuru sanoo.
– Hyvinvointivaltion turvaverkon purkaminen ei ole hyvinvointivaltion politiikkaa, vaan sen systemaattista purkamista, Kiuru päättää.
