SDP:n Kim Berg: Alipalkkaus jää usein ilman seuraamuksia – lainsäädännössä selvä aukko
Kansanedustaja Kim Berg (sd.) korostaa, että työperäiseen hyväksikäyttöön puuttuva lainsäädäntö on tarpeellinen, mutta jättää edelleen katveeseen laajan joukon työntekijöitä, jotka kohtaavat alipalkkausta ilman, että se täyttää rikoksen tunnusmerkistöä.
Hallituksen esitys työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi vahvistaa rikosvastuuta vakavissa tapauksissa. Bergin mukaan keskustelussa on kuitenkin tunnistettava, että työelämän ongelmat eivät rajoitu vain kaikkein räikeimpiin hyväksikäytön muotoihin.
”Suomessa on paljon tilanteita, joissa työntekijälle maksetaan systemaattisesti liian alhaista palkkaa ilman, että kyse on selkeästi rikoslaissa rangaistavasta teosta. Tämä on lainsäädännöllinen aukko, johon on puututtava”, Berg toteaa.
Berg on jättänyt lakialoitteen alipalkkauksen kriminalisoimiseksi. Hänen mukaansa kyse on nimenomaan järjestelmällisestä ja tietoiseen toimintaan perustuvasta alipalkkauksesta, joka vääristää kilpailua ja heikentää työntekijöiden asemaa.
”Rehelliset työnantajat eivät saa jäädä alakynteen niille, jotka rakentavat liiketoimintansa alipalkkauksen varaan”, Berg sanoo.
Alipalkkaus koskettaa laajasti eri aloja ja työntekijäryhmiä. Se voi näkyä erityisesti heikommassa asemassa olevien työntekijöiden kohdalla, mutta ilmiö ei rajoitu vain yhteen ryhmään. Alipalkkausta esiintyy monenlaisissa työsuhteissa, myös esimerkiksi nuorten ja kesätyöntekijöiden kohdalla. Kyse ei ole marginaalisesta ilmiöstä, vaan laajemmasta työelämän ongelmasta.
Berg korostaa, että työperäisen hyväksikäytön torjunta ja alipalkkauksen kriminalisointi ovat osa samaa kokonaisuutta.
”On tärkeää, että puutumme vakaviin hyväksikäytön muotoihin. Mutta jos jätämme arkipäiväisemmän alipalkkauksen tämän ulkopuolelle, emme ratkaise ongelmaa kokonaisuutena. Työelämän pelisääntöjen on oltava samat kaikille. Samasta työstä kuuluu maksaa asianmukainen palkka, muuten koko järjestelmän uskottavuus murenee,” Berg päättää.
