SDP:n kansanedustaja Tuula Väätäinen: Vammaispalvelulakia on syytä vielä täsmentää eduskuntakäsittelyn aikana

Kauan odotettu hallituksen esitys vammaispalvelulaista on saapunut eduskunnan käsiteltäväksi. Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) iloitsee esityksen saapumisesta eduskuntaan, mutta korostaa, että lakia on syytä täsmentää eduskuntakäsittelyn aikana.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaista vammaispalvelulain uudistusta on valmisteltu hyvin tiiviissä yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa. Uusi vammaispalvelulaki pyrkii poistamaan esteitä, jotka ovat rajoittaneet vammaisen henkilöiden yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumisen toteutumista yhteiskunnassamme.
– Uutta vammaispalvelulainsäädäntöä on valmisteltu laajasti yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa. Hyvän lainvalmistelun merkki on järjestökentän aktiivinen osallistaminen lain säätämistä edeltävään valmisteluun. Tarvetta lain täsmentämiselle eduskuntakäsittelyn aikana kuitenkin on, jotta laista saadaan riittävän tarkkarajainen ja sellainen, joka mahdollistaa yhdenvertaiset ja riittävän yksilölliset palvelut vammaisille ihmisille, korostaa kansanedustaja Tuula Väätäinen.
– On hyvä asia, että vammaispalvelulain soveltamisala laajenee hallituksen esityksessä koskemaan yhdenvertaisuutta vammaisten ja vammattomien välillä sekä vammaisten kesken. Vaikeavammaisuuden-termin poistuminen lakiesityksessä aiheuttaa kuitenkin huolta. Soveltamisalaan laajeneminen kasvattaa painetta vammaispalvelulain toimeenpanon resursointiin ja palveluiden saatavuuteen – samalla se voi tehdä vaikeammaksi vastata yksittäisen vaikeasti vammaisen henkilön yksilöllisiin palvelutarpeisiin, täsmentää Väätäinen.
– Lakiesityksessä henkilökohtaisen avun ja liikkumisen tuen perusteluissa on otettu huomioon säännöllisen työssäkäynnin lisäksi yrittäjyys, mikä on tärkeää. Esityksessä olisi kuitenkin syytä täsmentää, miten laissa säännöllisyyttä sovelletaan yrittäjätoiminnalle ominaiseen keikkatyöhön sekä yritystoiminnan aloittamiseen. Yrittäjyys ei ole aina säännöllistä varsinkaan yritystoiminnan aloitusvaiheessa, kertoo Väätäinen.
– Hallituksen esityksen valituslupamenettelyä vammaispalveluasioissa korkeimpaan hallinto-oikeuteen on myös syytä täsmentää, sillä se voi heikentää yhdenvertaista oikeusturvaa. Uuden lain voimaantulo, johtaa välttämättä uudenlaisiin oikeuskäytänteisiin ja riskinä on, että osa uuden vammaispalvelulain oikeuskysymyksistä jäisi pelkästään hallinto-oikeuksien tasolle, jotka antavat toisistaan eroavia ratkaisuja. Invalidiliitto on laskenut, että pelkästään viime vuonna korkeimmalta hallinto-oikeudelta pyydettiin ennakkolupaa 149 vammaispalveluasiaan, joista vain seitsemän sain käsittelyluvan, päättää Väätäinen.