SDP:n kansanedustaja Aki Lindénin vappupuhe Uudenkaupungin työväen vappujuhlassa 1.5.2025 klo 10

Jo riittää Orpon-Purran hallituksen politiikka – tarvitaan todellinen suunnanmuutos!

Kunta- ja aluevaalit osoittivat hyvin selvästi, että Suomessa halutaan nyt suunnanmuutosta. Oikeistohallitus on johtanut maata kohta kaksi vuotta ja sen kannatus on alemmalla tasolla kuin koskaan aikaisemmin.

Ihmiset eivät voi hyväksyä rajuja pienituloisimpiin kohdistuvia tulonsiirtojen ja palveluiden leikkauksia – etenkään kun samaan aikaan suurituloisimmat ovat hallituksen erityissuojeluksessa.

Puolustukseen ja sisäiseen turvallisuuteen panostaminen on hyväksyttävää tässä maailmantilanteessa, mutta se ei saa tapahtua terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja lastensuojelun kustannuksella. Nekin luovat turvallisuutta – arjen turvallisuutta. Onkin syytä nostaa esille, että eikö puolustusmenojen kasvattamisessa yksi keino olisi varallisuusveron käyttöönotto.

Kansainvälinen tilanne on huolestuttavampi kuin vuosikymmeniin. Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan on jatkunut jo neljättä vuotta. Ukrainalaiset ovat puolustautuneet urhoollisesti, mutta Venäjän materiaalinen ja miesylivoima on suuri. Kuten tiedämme, käyttää Venäjä sotavoimanaan myös vankiloista vapautettuja väkivaltarikollisia ja ulkomailta hankittuja palkkasotilaita, jopa pohjoiskorealaisia.

Rauha Ukrainaan on saatava, mutta sen tulee olla oikeudenmukainen. USA:n presidentti Trumpin toiminta ei tätä helpota. Hän näyttää tukevan pääosin Venäjää ja sen johtajaa Putinia. Mitkä lienevät hänen motiivinsa, sitä voi vain arvailla.

Trumpin vaikutus maailmassa ei ulotu vain Ukrainan kohtaloon, vaan hänen käynnistämässä kauppasota järisyttää koko maailmantaloutta. Eräs heijastusvaikutus tästä oli aivan tuore Kanadan vaalitulos, jossa jo varmaksi häviäjäksi ennustettu vasemmistopuolue Liberaalit voitti vaalit, koska se esiintyi päättäväisesti trumpilaisuutta vastaan.

Lienee rohkeaa väittää, että perussuomalaisten romahdus oman maamme tuoreissa vaaleissa olisi myös yhteydessä trumpilaisuuden vastenmielisyyteen Suomessa, mutta ainakin kyseisessä puolueessa hänen ihailunsa on ollut suurinta.

Hallitus on nyt tavallaan tunnustanut ensimmäisen kahden vuoden politiikkansa epäonnistumisen. Työpaikkoja piti syntyä lisää 100 000, talouden piti kääntyä kasvuun, valtion velan kasvun piti loppua, koulutukseen piti lisätä resursseja ja niin edelleen. Toisin on käynyt.

Huono kehitys ei ole tietysti kokonaan hallituksen itsensä syytä, mutta suuri vaikutus sillä on kuitenkin ollut.

Miksi muuten Suomessa olisi nyt Euroopan korkein työttömyys? Miksi talous matelee meillä enemmän kuin muualla?

Eräs syy ovat kulutusvoimaa leikanneet päätökset. Työttömyysturva on heikennetty, julkiset palvelut laitettu säästökuurille, osin jopa leikkuupöydälle. Nyt hallitus on joutunut tunnustamaan, että tämä ei toiminutkaan ja se teki täyskäännöksen: veroja alennetaan, vaikka hetki sitten todettiin, että siihen ei ole varaa ja arvonlisäveroa nostettiin Euroopan korkeimmalle tasolle.

Hallitus ei kuitenkaan alenna veroja oikeudenmukaisesti: suurituloiset saavat sekä prosentuaalisesti että tietenkin määrällisesti moninkertaiset alennukset pienituloisiin verrattuna. Mahdollista on, että pieni- ja keskituloisten verotus ei alene lainkaan, kun huomioidaan, että ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu ja työttömyysvakuutusmaksua mahdollisesti korotetaan. Sairaanhoitomaksu jo tuplattiin viime vuodesta eli se kasvoi 0,51 %:sta 1,06 %:iin.

On selvää, että tarvitaan suunnanmuutos, mutta ei hallituksen esittämällä tavalla. Verojen alentamisessa on painopisteen oltava pieni- ja keskituloisissa, suurimpien tulojen verotusta ei ole tarvetta alentaa.

On myös lopetettava valtion suurimman menoerän, hyvinvointialueiden rahoituksen, leikkaaminen.

Hallitus on jo vähentänyt 650 miljoonaa euroa vuodessa terveyskeskusten, vanhustenhuollon, lastensuojelun ja sairaaloiden rahoitusta. Samaan aikaan se lisää jatkuvasti yksityisen terveydenhuollon rahoitusta. Tällaista terveyspolitiikan suunnanmuutosta ei Suomessa ole aiemmin nähty.

Jo riittää, me sanomme!