SDP:n Joona Räsänen: Hallituksen yhteiskunnan rikkaimmille kohdistamat veronkevennykset yksi syy Suomen luottoluokituksen laskuun
Kansainvälinen luottoluokittaja Fitch ilmoitti laskevansa Suomen luottoluokitusta. Syynä luottoluokituksen laskulle on Suomen kasvava julkinen velka. Luottoluokittaja Fitch arvioi, että velkasuhde ylittää tulevina vuosina 90 prosentin rajan. Velkasuhde kasvaa, koska Suomen talouskasvu on heiveröistä ja se johtaa paisuviin vuosittaisiin alijäämiin.
Fitch arvioi, että Orpon hallituksen päättämät toimet eivät tule vakauttamaan Suomen velkasuhdetta tällä vaalikaudella. Keväällä puoliväliriihessä päätetyt korkeimpien marginaaliverojen ja yhteisöverojen kevennykset lisäävät valtion budjettialijäämää.
– Onhan tämä luottoluokituksen lasku pohjanoteeraus oikeistohallituksen talousosaamiselle. Suomen luottoluokitus on saatu pudotettua 90-luvun tasolle, hämmästelee Räsänen.
– Orpon ja Purran kattama notkuva noutopöytä yhteiskunnan raharikkaille on yksi syy Suomen luottoluokituksen laskulle. Yhteiskunnan kaikista rikkaimmille kohdistuvat korkeimpien marginaaliverojen ja yhteisöveron kevennykset lisäävät valtion alijäämää yli miljardilla eurolla jokainen vuosi. Kroonisesti velkaantuvalla Suomella ei ole varaa tälläiseen huomenlahjaan hallituksen eturyhmille, toteaa SDP:n kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan vastaava Joona Räsänen.
Luottoluokittaja Fitch arvioi, että suurimmat talouskasvua rajoittavat tekijät liittyvät korkeaan työttömyyteen ja heikkoon luottamukseen kotimarkkinoilla. Pidemmällä aikavälillä suurimmaksi Suomen haasteeksi Fitch mainitsee tuottavuuden heikon kehityksen.
– Lyhyellä aikavälillä kasvun suurin este on kuluttajien ja yritysten luottamuksen puute. Siksi veronkevennyksissä pitää olla nyt tavallisten suomalaisten ja pienempien yritysten vuoro. Vuorineuvokset ja ministerien tuloluokka voi odottaa, Räsänen toteaa
– Pidemmällä aikavälillä suurin ongelmamme liittyy tuottavuuteen. Siksi yleiset veronkevennykset laiskalle pääomalle eivät ole mitenkään perusteltuja. Verotuksen keinoin olisi syytä tukea mielummin yritysten investointien vauhdittamista ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia, Räsänen päättää.
