SDP:n Johan Kvarnström: Eläinten hyvinvointi parantuu – uusi laki paikallaa
Eduskunnan ympäristövaliokunta antoi tänään lausuntonsa uudesta eläinten hyvinvointilaista. Lakimuutoksen tarkoituksena on paitsi edistää eläinten hyvinvointia myös lisätä eläinten kunnioitusta. Kansanedustaja Johan Kvarnström (SDP) pitää lakia tärkeänä askeleena oikeaan suuntaan, vaikka lisätoimia tarvitaankin.
– Uuden lain keskeisenä ohjenuorana on nähdä, että kaikilla eläimillä on oma arvonsa riippumatta siitä, hyötyykö ihminen eläimestä vai ei. Eläin on tunteva olento, jolla on fyysisiä ja psyykkisiä tarpeita sekä kyky tuntea positiivisia ja negatiivisia tuntemuksia, sanoo ympäristövaliokunnan jäsen Kvarnström.
Nykyinen laki säädettiin yli 25 vuotta sitten. Lain kokonaisuudistus on siten ollut jo pitkään ajankohtainen ja päivittäminen on ollut tärkeä tavoite Marinin hallitusohjelmassa.
Uusi laki merkitsee konkreettisesti sitä, että pysyvissä pitopaikoissa olevat nisäkkäät ja linnut saavat jatkuvasti vettä. Sikojen kirurginen kastrointi kielletään kokonaan 12 vuoden siirtymäajan jälkeen. Uusien parsinavetoiden rakentaminen ja käyttöönotto kielletään. Kiinteärakenteiset tiineytyshäkit kielletään. Pentutehtailun ja kissanpentujen myynnin estämiseksi myyntimarkkinoille tarkoitettuja alle kuuden kuukauden ikäisiä kissoja ja koiria ei saa tuoda maahan.
– Valiokunnassa katsoimme myös, että uudessa laissa on oltava vaatimuksia tehokkaasta kivunlievityksestä kaikkien kirurgisten toimenpiteiden yhteydessä eläinlajista riippumatta. Pidimme myös pitkiä siirtymäaikoja jossain määrin ongelmallisina eläinhyvinvointilain tavoitteiden kannalta, ja tiedot osoittavat että vielä on tehtävää. Maa- ja metsätalousvaliokunta voisi ottaa ongelman huomioon ja muuttaa siirtymäaikoja mahdollisuuksien mukaan, Kvarnström jatkaa.
