SDP:n Helena Marttilan vappupuhe

Arvoisa vappujuhlaväki,

Mitä synkemmät ajat, sitä enemmän tarvitsemme elämäämme riemua.Mitä enemmän on kurjuutta, sitä enemmän tarvitsemme taistelutahtoa.

Minulle vappu on kevään, riemun ja yhteisen taiston juhla – työväen ja valon päivä. Talvi on jälleen takana, elämä edessä, riemu kodeissa ja kaduilla. Lisääntyvä valo saa aikaan elämää ja luo uskoa, että valo on aina pimeyttä vahvempi ja toivo pelkoa suurempi.
Suomalaiset äänestivät huhtikuun kunta- ja aluevaaleissa muutoksen puolesta.

Orpon hallituksen eriarvoistava politiikka sai äänestäjiltä selvän tuomion ja SDP historiallisen suuren tuplavoiton. Meillä ei ollut suurinta vaalikassaa, mutta jotakin kultaakin arvokkaampaa: joukkovoima. Kansanliikkeenä voimamme on ihmisissä, meissä aateveljissä ja -siskoissa ja kaikissa heissä, jotka laittoivat itsensä likoon ja käyttivät aikaansa vaalityöhön.

Demarinaisten puheenjohtajana iloitsen, että SDP:n vaalivoiton myötä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden ääni tulee kuulumaan entistä vahvempana kaikkialla Suomessa. Suomen suunnanmuutos on alkanut – ja se suunta on hyvä.

Kaikkina aikoina sosialidemokraattien tehtävä on ollut varmistaa, että ihminen pidetään keskiössä. Me olemme tosissamme ihmisten asioiden ajamisessa ja seisomme sanojemme takana. Tänäänkin meidän viestimme on selkeä: kaiken voi tehdä reilummin.

Arvoisa juhlaväki,
100 vuotta sitten Suomi oli jyrkkä luokkayhteiskunta. Tuloerot olivat valtavat, elämän lähtökohdat ja tulevaisuuden näkymät kovin erilaiset työläisen ja säätyläisen välillä. Sosiaalinen ja taloudellinen nousu heikoimmasta asemasta parempaan oli lähes mahdotonta.

Sosialidemokraattinen työväenliike on noista ajoista lähtien halunnut rakentaa Suomea pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi. Maaksi, jossa taustastaan ja varallisuudesta riippumatta jokaisella on yhtäläiset oikeudet menestyä ja kehittyä. Meille eriarvoisuuden vähentäminen on aina ollut politiikan tärkeimpiä tavoitteita.

Mutta nyt, maailman onnellisimmassa maassa, liian moni on onneton. Täysin kohtuuttomat leikkaukset ovat lisänneet epätoivoa, epäoikeudenmukaisuuden kokemusta ja näköalattomuutta, jotka ovat omiaan ruokkimaan vihaa ja katkeruutta yhteiskunnassa.

Leikkaukset ovat kohdistuneet erityisen rajusti työttömiin, yksinhuoltajiin, opiskelijoihin ja naisvaltaisiin aloihin. Työmarkkinoilla hallitus on lisännyt vain epävakautta ja vahvemman ylivoimaa ja vienyt monin tavoin tasa-arvoa taaksepäin.

Kuluneet kaksi vuotta oikeistohallitus on tehnyt pienituloisiin kohdistuvia leikkauksia ja rampauttanut sote-palveluja perustellen näitä leikkauksia pakolla. Nyt yhtäkkiä löytyikin pari miljardia veronalennuksiin, jotka painottuvat kaikkein suurituloisimmille.

Talouskuri heitettiin romukoppaan ja varakkaimpien veroalet maksatetaan jälleen kaikkein köyhimmillä ja leikkaamalla arjen palveluista.

Hallituksen politiikka on niin oikeistolaista, ettei sitä olla edes yritetty naamioida yhteisiksi talkoiksi. Oikeisto näyttää sokeasti uskovan, että miljonääri on köyhän paras ystävä välittämättä siitä, että trickle down -teoria on kumottu moneen kertaan ja varallisuuden kasautuminen vain lisää kurjuutta ja epävakautta yhteiskunnassa.

Minä en halua veroalea vähävaraisten ja haavoittuvimmassa asemassa olevien kustannuksella. En halua tällaista Suomea, jossa yhä useampi joutuu säästämään lääkkeistä tai ruuasta hyväosaisuuden kasautuessa minulle ja yhä harvemmille.

Politiikan suurimpia huijauksia on, että kaikilla puolueilla olisi sama tavoite. Ei ole. Kokoomus ja Orpon hallitus eivät aja vahvaa hyvinvointivaltiota vaan yhteiskuntaa, jossa köyhäinapu perustuu entistä vahvemmin rikkaiden armeliaisuudelle ja julkiset palvelut supistuvat vain lakisääteisiin viimesijaisiin palveluihin, joita niitäkin sitten rajataan.

Suomesta on rakennettu pohjoismainen hyvinvointivaltio sosialidemokraattien viitoittamalla tiellä ja me emme luovuta, vaan jatkamme sinnikästä työtä.

Suomessa on jatkossakin voitava luottaa siihen, että apua saa kun sitä tarvitsee ja että yhteiskunnan turvaverkko kantaa.

Hyvät toverit,
vapun historia on työväenliikkeen kansainvälisen yhteistyön ja taistelun historiaa. Tänä keväänä olen aistinut ilmassa taistelutahtoa, mutta valitettavasti myös pelko ja viha ovat saaneet valtaa niin Suomessa kuin eri puolilla maailmaa. Koko maailmanjärjestys on muutostilassa, eikä määränpää ole vielä näkyvissä.

Epävarmuuden, arjen turvattomuuden ja toivottomalta tuntuvien uhkien edessä on vietävä eteenpäin viestiä toivosta. Minulle toivo on luottamista tulevaan, mutta myös tekoja, sinnikkyyttä ja uskoa vaikutusmahdollisuuksiin.

Parhaimmillaan toivo on yhteisöllistä ja saa kasvunsa joukkovoimasta: me emme lamaannu, vaan löydämme itsestämme entistä vahvemman aatteen palon ja vimman tarttua toimeen.

Arvoisa juhlaväki,

Kevät on muutoksen ja riemun aikaa. Lisääntyvään valoon sisältyy vahva lupaus uusista aluista. Muista juhlapyhistä poiketen vappu on juhlista juuri se, jolloin kokoonnutaan runsain joukoin yhteen saamaan voimaa toinen toisistamme.
Yhdessä me voimme olla uusi alku.
Näiden sanojen myötä toivotan teille oikein hyvää työväenjuhlaa, hyvää vappua!