SDP:n Heidi Viljanen: Mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaiden palveluihin parannus
Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Heidi Viljanen on tyytyväinen eduskunnan käsittelyssä olevan mielenterveys- ja päihdepalveluita koskevan lainsäädännön etenemisestä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö lakikokonaisuuden uudistamisesta on tällä viikolla eduskunnan täysistunnon käsittelyssä ja uudistusten on tarkoitus tulla voimaan pääosin ensi vuoden alussa.
– Kunnat ovat järjestäneet tähän saakka mielenterveyspalvelut ja erityisesti päihdepalvelut hyvin vaihtelevasti. Ihmiset eivät ole saaneet yhdenvertaisesti tukea ja hoitoa ongelmiinsa. Lakiuudistus tulee parantamaan tilannetta, Viljanen arvioi.
– Uudistus tuo mielenterveys- ja päihdepalvelut selkeästi osaksi muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Tavoitteena on yhtenäistää ja parantaa palveluiden saatavuutta uusilla hyvinvointialueilla. Samalla voidaan vähentää palveluiden käyttöön liittyviä ennakkoluuloja ja leimautumisen pelkoa. Ihmiset voivat aiempaa matalammalla kynnyksellä saada tarpeenmukaista hoitoa ja tukea, Viljanen toteaa.
– Pidän erittäin tärkeänä sitä, että sosiaali- ja terveydenhuoltolakeihin lisätään näkyviin päihteiden ongelmakäytön ja päihdehäiriöiden lisäksi muu riippuvuuskäyttäytyminen. Tavoite on, että palveluissa tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhain, eikä palvelua määritä riippuvuuden nimi, vaan aina ihmisen tuen ja hoidon tarve. Ylipäätään mielenterveys- ja päihdepalveluissa on olennaista asiakas- ja potilaslähtöisyys – se, että palveluiden sujuvuus ja moniammatillinen yhteistyö varmistetaan riippumatta siitä, onko palveluihin tultu sisään terveyden- tai sosiaalihuollon kautta, Viljanen linjaa.
– Peräänkuulutan edelleen päihdetyön osaamisen vahvistamista, jotta asiakkaan kohtaaminen saadaan työn keskiöön ja ammattilaisten yhteistyö on sujuvaa, Viljanen painottaa.
– Jatkossa hyvinvointialueiden on myös järjestettävä syrjäytymistä vähentävää etsivää työtä osana yhteisö- tai muuta sosiaalityötä. Näin tavoitetaan vaikeasti tavoitettavia asiakkaita paremmin. Uutena päihdetyön muotona aloitetaan päiväkeskuspalvelu parantamaan apua tarvitsevien tavoittamista. Pidän näitä uudistuksia erittäin tarpeellisina, Viljanen toteaa. – On myös hyvä, että kautta koko uudistuksen korostetaan kokemusasiantuntijoiden asiantuntemuksen hyödyntämistä palvelujen kehittämistyössä.
– Olennaista on myös, että lainsäädännön tueksi on varattu rahoitus. Ensi vuodelle toteutukseen on varattu 16,25 miljoonaa euroa ja siitä eteenpäin 18 miljoonaa vuosittain. Paitsi parempaa lainsäädäntöä ja riittävää rahoitusta, mielenterveys- ja päihdepalveluihin tarvitaan myös uusia toimintatapoja, Viljanen korostaa.
– Esitys on merkittävä edistysaskel, mutta edelleen olen huolissani lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden saavutettavuuden ja laadun osalta. Niiden toteutumista on seurattava ja puututtava tilanteeseen tarvittaessa nopeasti. Myös selviämishoidon järjestämisen ongelmat olisi jatkossa korjattava, Viljanen päättää.
