SDP:n Hanna Laine-Nousimaa: Yleistukilakia ei tule hyväksyä – esitys heikentää perusturvaa ja lisää köyhyyttä
Eduskunnassa käsiteltävänä oleva hallituksen esitys yleistukilaiksi ei täytä sille asetettuja tavoitteita, eikä se yksinkertaista sosiaaliturvaa, toteaa kansanedustaja Hanna Laine-Nousimaa (sd). Esitys yhdistäisi nykyisen peruspäivärahan ja työmarkkinatuen uudeksi yleistueksi, mutta samalla heikentäisi monien pienituloisten ihmisten, erityisesti lapsiperheiden, nuorten ja ikääntyneiden työttömien toimeentuloa.
”Hallituksen esitys leikkaa työttömien taloudellista turvaa tilanteessa, jossa perusturvaa on jo aiemmin heikennetty muun muassa indeksijäädytysten, asumistuen leikkausten ja lapsikorotusten poistamisen myötä. Useat asiantuntijat ovat valiokuntakuulemisissa tuoneet esiin, ettei yleistuen taso riitä kattamaan välttämättömiä menoja”, Laine-Nousimaa kertoo.
Yleistuen kiristyvät ehdot lisäävät riskiä, että kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat jäävät hallituksen uudistuksien yhteydessä ilman riittävää sosiaaliturvaa, varoittavat useat lausunnonantajat, kuten köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin. Byrokratia, sanktioiden kasvu ja tiukentuvat ehdot voivat johtaa kriisiytyviin elämäntilanteisiin ja palvelujärjestelmästä putoamiseen.
”Useat asiantuntijat ovat todenneet, että yleistuen jatkokehittämiselle ei ole riittävää tietopohjaa”, toteaa Laine-Nousimaa. ”Eduskunnan käsittelyssä on samanaikaisesti myös toimeentulotuen leikkauslaki sekä työttömyysturvan seuraamusjärjestelmän kiristäminen. Nämä muodostavat kokonaisuuden, joka heikentää pienituloisten asemaa merkittävästi. Samanaikaiset muutokset muodostavat kokonaisuuden, jonka yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi”, Laine-Nousimaa painottaa.
Myös Kelan mukaan yhtenäisen perusturvan tavoitetila on liian epäselvä jatkokehittämisen kannalta.
Hallituksen esittämien leikkausten vaikutukset kohdentuisivat erityisesti lapsiperheisiin ja yli 55-vuotiaisiin työnhakijoihin. Ikääntyneet työttömät, joilla on usein vaikeuksia työllistyä, siirtyisivät jatkossa tarveharkintaisen yleistuen piiriin ilman nykyisiä ikään liittyviä turvamekanismeja. Tämä voisi johtaa merkittäviin tulojen menetyksiin ja taloudellisen epävarmuuden syventymiseen.
”Erityisellä vaaravyöhykkeellä ovat nuoret. Yleistuen 21 viikon odotusaika koulutuksettomille nuorille uhkaa syventää nuorten toimeentulo-ongelmia, vaikka nuorilla on jo nykyisin koulutukseen hakuvelvollisuus. Odotusaika koskisi myös nuoria, jotka ovat hakeneet koulutukseen, mutta eivät tulleet valituiksi. Asiantuntija-arvioiden mukaan sanktioiden kiristäminen ei tue nuorten työllistymistä vaan lisää toimeentulotuen tarvetta. Haluammeko me tosiaan tässä tilanteessa lisätä nuorten epätoivoa entisestään?” kysyy Laine-Nousimaa.
”Tämän lain kokonaisvaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen ja voivat syventää eriarvoisuutta sekä ylisukupolvista köyhyyttä. Siksi sitä ei tule hyväksyä”, päättää Laine-Nousimaa
