SDP:n Filatov: Yleistuesta puuttuu lapsikorotus

Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti perjantaina lausuntokierrokselle esitysluonnoksen yleistuen ensimmäisestä vaiheesta. Eduskunnan varapuhemies Tarja Filatov (sd.) huomauttaa blogissaan, että yleistukiesityksessä ei ole sosiaaliturvakomitean yksimielisen linjauksen mukaista lapsikorotusta.
– Lapsikorotukset leikattiin sosiaaliturvasta jo Orpon–Purran hallituskauden alussa. Eikä niitä nytkään valitettavasti palauteta yleistukeen. Päinvastoin uudessa tuessa huolettavien lasten vanhemman tuki alenee, Filatov kirjoittaa.
Vaiheittain toteutettavassa sosiaaliturvan uudistuksessa yhdistetään eri tuet yhdeksi yleistueksi, joka sisältää perusosan elämiseen, asumisosan ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi tueksi. Nyt ensimmäisessä vaiheessa työmarkkinatuki ja peruspäiväraha korvataan yleistuella.
– Positiivista on, että ei lähdetty malliin, jossa samaan tukeen olisi kytketty jo nyt asumistuki ja toimeentulotuki. Tämä siksi, että kotitalouskohtaisten ja henkilökohtaisten etuuksien yhdistäminen johtaisi melkoiseen sekamelskaan.
– Esityksessä peruspäivärahan työssäoloehdon täyttäneet ja turvan työllään ansainneet joutuvat työmarkkinatuessa olevan tarveharkinnan piiriin. Itse ajattelen, että jokaisella aikuisella pitäisi olla ”oma raha ja oma lupa”, jotta voi elää itsenäistä elämää.
Filatov huomauttaa, että tarveharkinnan myötä vanhempien tulorajaa uudistuksessa hieman nostetaan, mutta samalla leikkurin lieventämisen mahdollistaneet poikkeukset poistetaan.
– Yleistuen tarveharkinnassa sovellettaisiin samaa tulorajaa ja vähennysprosenttia kaikkiin eli puolison tai huollettavien lasten vaikutus näihin poistuisi, mikä on heikennys nykyisestä.
– Yhteensä noin 5 000 työttömällä etuus pienentyy ja keskimäärin etuus pienenee 1 166 euroa vuositasolla. Vastaavasti arviolta 2 662 henkilöllä työttömyysetuus kasvaa ja keskimääräisen etuuden kasvun arvioidaan olevan 617 euroa vuodessa. Leikkaus on valtion tasolla reilut 4 miljoonaa euroa, Filatov täsmentää.
Työnhaun tehostamiseksi esitysluonnoksessa tiukennetaan nuorten palveluvelvoitetta ja työttömyyden pitkittyessä työnhakijan on osallistuttava yleistuen saajan aktivointijaksolle.
– Palvelutarjonnan lisäämistä pidän positiivisena asiana. Mutta mietin, että mistä rahat palvelun lisäämiseen otetaan. Työttömyys on noussut ja kuntien työllisyyspalveluiden rahoitus laskettiin noin kaksi prosenttiyksikköä matalamman työttömyyden oloihin viime eduskuntakauden lopulla. Summaa ei ole korotettu, vaikka työttömyys on noussut voimakkaasti. Nyt kuntiin kohdistuu lisäksi valtionosuusleikkauksia ja kuntouttavan työtoiminnan siirron yhteydessä leikkaus, Filatov pohtii.
– Edellisen kauden sosiaaliturvakomitea esitti eri etuuksien yhdistämistä ja liputti yhden hakemuksen mallia, joka olisi eri etuuksien kanssa painiville ihmisille helpompi kuin se, että päällekkäisiä etuuksia pitää hakea erikseen. Jos yhden hakemuksen malli saadaan toteutettua tässä yhteydessä, niin hyvä, Filatov päättää.