SDP:n Filatov: Työttömyysturvan euroistaminen olisi iskenyt kipeästi pienillä tuloilla eläviin ihmisiin
Kansanedustaja, entinen työministeri Tarja Filatov pitää hyvänä päätöksenä nykyisen inflaation oloissa, että hallitus ei edistä työttömyysturvan työssäoloehdon euroistamista.
Hallitus on päättänyt lainsäädäntösuunnitelman päivityksen yhteydessä, että se ei anna eduskunnalle esitystä palkansaajan työssäoloehdon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi. Käytännössä asiasta on puhuttu työttömyysturvan työssäoloehdon euroistamisena, mikä tarkoittaisi sitä, että jatkossa työttömän päivärahaoikeus määräytyisi tulojen perusteella työtuntien sijaan.
Tuloraja esityksessä olisi ollut 844 euroa kuukaudessa ja työssäoloehtoa olisi voinut kerryttää myös puolen kuukauden jaksoissa. Nykyisin päivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on työskennellyt 18 tuntia viikossa noin puolen vuoden ajan.
– Pakko sanoa, että olen tyytyväinen. Ajatus sinänsä oli periaatteessa hyvä ja kannatettava, mutta valmistelussa lakiin sidottu säästövelvoite olisi johtanut lopputulokseen, mikä olisi iskenyt joihinkin osa-aikatyötä tekeviin ja pienillä tuloilla eläviin ihmisiin varsin kipeästi. Se olisi sopinut näihin lisääntyvän osa-aikatyön, nousevien hintojen ja talouden taantuman oloihin huonosti, Filatov toteaa.
Olisi vaikeuttanut työvoiman saatavuutta
Filatovin mukaan euroistaminen ja leikkaus yhdessä olisivat saattaneet jopa vaikeuttaa työvoiman saatavuutta, jos osa-aikatyöstä saatava taloudellinen hyöty kutistuisi. Se voisi lisätä toimeentulotuen käyttöä ja sitä kautta vaikeuttaa satunnaisten työtehtävien tekemistä.
– Leikkaus olisi heikentänyt muun muassa myyjien, ravintolatyöntekijöiden ja avustavien keittiötyöntekijöiden toimeentuloa. Tämä ei ole viisasta, koska joustavasta työvoimasta palvelualoilla on nyt pulaa.
Tilastojen mukaan alkavista työsuhteista yli 60 prosenttia on vähittäiskaupassa osa-aikaisia. Majoitus- ja ravitsemisalallakin yli puolet. Osa-aikatyön määrän lisääntyminen näkyy ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajissa, joista noin nelisenkymmentä prosenttia on työssä.
Viime vuonna useimmiten nimenomaan osa-aikaisesta työstä saatavan palkan jatkeeksi jouduttiin maksamaan soviteltua ansiosidonnaista päivärahaa jo 135 000 työntekijälle. Määrä on nousut vuodesta 2019 peräti 45 000 henkilöllä. Suuntaa on alati lisääntyvä, koska esimerkiksi vuonna soviteltua ansiosidonnaista työttömyysturvaa sain hieman 65 000 henkilöä.
– Työ- ja elinkeinoministeriön datamallin tulokset kertovat, että yksi merkittävä syy kohtaanto-ongelmalle on se, ettei osa-aikatyölle enää löydy tekijöitä. Osa-aikapalkka ei turvaa toimeentuloa tai mahdollista muuttamista työn perässä paikkakunnalta toiselle, vaikka halua olisikin.
Filatov ei kuitenkaan hylkäisi kokonaan ajatusta euroistamisesta, mutta se tulisi tulevaisuudessa toteuttaa siten, että se ei heikennä osa- aikaisten työntekijöiden asemaa.
– Oikein toteutettuna euroistaminen tukisi työllisyyttä, yksinkertaisi järjestelmää ja mahdollistaisi paremman ennakoinnin. Se vähentäisi byrokratiaa ja lyhentäisi päivärahalle pääsyä, koska tieto tuloista saataisiin ilman erillisiä selvityksiä tulorekisteristä, Filatov kertoo.
