SDP:n Filatov: Pitkäaikaistyöttömyyden ennustetaan nousevan 1990-luvun laman tasolle – niin ei saa tapahtua!
– Suomi on vajonnut pitkittyneeseen taantumaan ja syvenevään työttömyyteen parin viime vuoden aikana. Huolestuttavinta on nuorten työttömyyden pitkittyminen ja pitkäaikaistyöttömyyden paheneminen. Se syö ihmisen mieltä, totesi varapuhemies Tarja Filatov puhuessaan Kuntaliiton tilaisuudessa 4.6.2025.
Pitkäaikaistyöttömyys on jo korkeammalla tasolla kuin koronavuosien huipulla. Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömien määrä saattaa kohota vuoden loppuun mennessä 136 000:een ja vuonna 2027 jopa 142 000:een – lähes samalle tasolle kuin 1990-luvun laman jälkeen, jolloin lukema oli 143 000.
– Näin ei saa käydä! Monet meistä muistavat, millaisen jäljen nuo vuodet jättivät ihmisiin. Moni syrjäytyi pysyvästi työelämästä. Pahimmillaan pitkä työttömyys jopa tappaa. Ei ole ihme, että työpaikan menettämisen pelko on noussut palkansaajien keskuudessa, Filatov pohti.
Työllisten määrä on vähentynyt lähes 50 000 hengellä ja työttömien määrä kasvanut 60 000:lla. Uusia avoimia työpaikkoja on tarjolla 14 300 vähemmän kuin vuosi sitten.
Aktiivisiin työvoimapalveluihin osallistuvien määrä on pudonnut vuodessa yli 13 000 henkilöllä, ja palvelujen kokonaismäärä yli 19 000 henkilöllä. Työvoimapalvelujen siirto kunnille osui aikaan, jolloin työttömyys on nousussa. Rahoitus on mitoitettu alemman työttömyyden ajalle, eikä mukana ole suhdanteita huomioivaa joustavuutta.
– Välineet ovat vähentyneet, kun esimerkiksi palkkatukiuudistus ja vuorotteluvapaan lakkautus ovat kaventaneet mahdollisuuksia. Myös järjestöjen leikkaukset vaikeuttavat kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä, Filatov kritisoi.
Entinen työministeri Arto Satonen ehdotti siirtymistä Tanskan malliin. Filatov kannattaa ajatusta, mutta toteaa Suomen kulkeneen päinvastaiseen suuntaan.
– Tanskassa työttömän turva on huomattavasti parempi, mutta vastineeksi myös aktiivitoimia on enemmän. Meillä on tehty päinvastoin – leikattu sekä toimeentulosta että palveluista. Se ei ole Tanskan mallia, vaan umpikuja, Filatov sanoo.
Työttömällä ihmisellä pitää olla sekä oikeuksia että velvoitteita. Oikeus kohtuulliseen turvaan ja työllistymistä edistäviin palveluihin. Velvollisuus hakea aktiivisesti työtä ja osallistua palveluihin. Se on reilua ja vastuullista politiikkaa.
– Osaaminen vanhenee nopeasti. Teknologia-alalla jopa kolmanneksen vuodessa. Jokainen ymmärtää, miten pitkä työttömyys heikentää mahdollisuuksia työllistyä. Siksi tarvitsemme osaamisen vahvistamista ja työkykyä ylläpitäviä toimia. Ilman niitä emme saa työvoimaa eikä julkista taloutta kuntoon, Filatov päättää.
