SDP:n Eveliina Heinäluoma: Hallitus sekoittaa asunto- ja sosiaalipolitiikasta vaarallista cocktailia
– Hallituksen epäonnistunut talous- ja työllisyyspolitiikka yhdistettynä sosiaaliturvan leikkauksiin muodostaa vaarallisen cocktailin sen harjoittaman asuntopolitiikan kanssa. Erityisen huolestuttavaa on nuorten asunnottomuuden kasvu isoissa kaupungeissa kuten Helsingissä, Tampereella ja Kuopiossa, sanoo ympäristövaliokunnan jäsen, kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (sd.).
Asunnottomuus kääntyi Suomessa viime vuonna nousuun yli kymmenen vuoden laskusuunnan jälkeen. Myös pitkäaikaisasunnottomien määrä kasvoi. Monissa suurissa kaupungeissa myös häädöt ovat lisääntyneet velkarästien takia. Asunnottomien parissa työskentelevät kertovat nuorten asunnottomien määrän nousseen heti asumistuen ensimmäisen leikkauksen jälkeen viime vuoden huhtikuussa.
– Monet nuorista ovat piiloasunnottomia eli eivät näy tilastoissa, vaan asuvat tilapäisesti kavereidensa tai sukulaistensa luona. Heillä on suuri riski joutua jossain vaiheessa kadulle, mikä lisää suurissa kaupungeissa päihdeongelman riskiä. Jos päihde-, velka- ja mielenterveysongelmiin ei saa ajoissa apua, voi tilapäinen asunnottomuus muuttua herkästi pitkäaikaisasunnottomuudeksi, Heinäluoma toteaa.
– Kohtuuhintaisen asuntotuotannon rooli on avainasemassa asunnottomuuden poistamisessa. Nyt hallitus kuitenkin jatkaa valtion tukeman asuntotuotannon vähentämistä, vaikka ei ole mitään takeita siitä, milloin vapaarahoitteinen asuntotuotanto pääsee vauhtiin. Hallituksen toimet ajavat eri ryhmät kilpailemaan erityisesti isommissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa samoista kohtuuhintaisista asunnoista. Asumismenojen ylärajan muutokset ovat pakottaneet perheitä etsimään entistä edullisempia vuokra-asuntoja kauempana tutusta päiväkodista, koulusta tai työpaikasta. Erityisryhmien investointiavustuksen leikkaaminen reiluun kymmenesosaan toissavuoden tasosta tuo samojen asuntojen markkinoille myös opiskelijat, seniorit, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat ja pitkäaikaisasunnottomat. Kohtuuhintaisten asuntojen tarjonnan väheneminen lisää joukkoon verrattain pienipalkkaisia palvelualojen, hoito- ja hoiva-alan työntekijöitä, kertoo Heinäluoma.
– Hallitus lakkauttaa Valtion asuntorahaston ja sulauttaa sen valtion budjettiin vuoden 2026 alusta. Asuntorahaston lakkauttamista on perusteltu sillä, että sen varat ehtyvät kymmenen vuoden kuluessa. Hallitus kuitenkin tyhjentää ensin asuntorahastosta rahat ja ryhtyy vasta sitten – jos sittenkään – pohtimaan, miten velvoitteista selvitään. Samalla tavalla toimittiin jo asumisoikeusasuntojen alasajon kanssa. Todellinen kysymys on, miten ratkaisemme valtion tukeman asuntotuotannon rahoituksen asuntorahaston lakkauttamisen jälkeen. Varmaa on, että sen tyhjentäminen aivan muihin tarkoituksiin ei tilannetta helpota, Heinäluoma päättää.
