SDP:n Eloranta: Tietokirjallisuuden suomentamiseen tarvitaan tukea

Muista kirjallisuudenlajeista poiketen suomennetun korkealuokkaisen tietokirjallisuuden julkinen tuki on hyvin pientä. Ainoa tällaisen kirjallisuuden suomentajille suunnattu julkinen tuki on niin kutsuttu kirjastoapuraha, jonka jako-osuus tietokirjallisuuden suomentamiseen on alle kaksi prosenttia. Vuonna 2022 tämä oli 46 000 euroa, mikä vastaa noin yhden suomentajan vuoden työpanosta. Samassa haussa kaunokirjallisuuden kirjoittamiseen myönnettiin 2 miljoonaa euroa, kaunokirjallisuuden suomentamiseen 424 000 euroa ja tietokirjallisuuden kirjoittamiseen 219 000 euroa eli yhteensä 2,7 miljoonaa euroa.

– Tuen riittämättömyydestä kertoo, että tällä hetkellä Suomessa ilmestyy vain noin 15 merkittävää suomennettua tietokirjaa vuodessa. Maailman tietokirjallisuudella olisi varmasti paljon enemmän annettavaa suomalaisille. Onkin välttämätöntä lisätä tukea tietokirjallisuuden suomentamiselle, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) painottaa.

Suomentajalle ja suomennostyön rahoittavalle kustantajalle korkealuokkaisen tietokirjan suomentaminen ja kustantaminen ovat merkittäviä riskejä. Tällaisen kirjan suomennoskustannukset ovat helposti kymmenissä tuhansissa. Kirja-alan liikevaihdon siirtyessä alan digitalisaation myötä alustatalouteen, tällaisten mittavien hankkeiden toteuttaminen muuttuu jatkuvasti epävarmemmaksi.

-Tietokirjallisuuden kääntämisen tukea voitaisiin korottaa nykyisten rakenteiden puitteissa, jos vain tahtotila löytyy. Esimerkiksi kirjastoapurahan määrää lisäämällä tietokirjojen kääntämisen jako-osuutta voisi kasvattaa siten, että muiden kirjallisuudenlajien tuen kokonaismäärä ei pienene. Toinen mahdollisuus olisi lisätä tiedonjulkistamisen apurahoihin korkealuokkaisen tiedettä esittelevän tietokirjallisuuden suomentamiselle oma apurahamomentti, jonka Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta jakaisi samalla kuin muutkin apurahat, Eloranta ehdottaa.

– Korkealuokkaisen suomennetun tietokirjan asemaa on parannettava ja sen tulevaisuus turvattava nykyistä paremmin. Tällä on olennainen merkitys uusien ajatusten virralle suomalaisten käyttöön ja myös sivistyksellinen itseisarvo. Tällä on tärkeä vaikutus myös tiedon huoltovarmuuteen ja kansakunnan henkiseen resilienssiin, Eloranta painottaa.

Eloranta on jättänyt aiheesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.