SDP:n Aki Lindén: Hallitukselta pieni järjen valon välähdys hyvinvointialueiden rahoituksessa
- Hyvinvointialueiden eli ”sotealueiden” rahoitus vaikuttaa suoraan siihen, millaisia terveyskeskusten, vanhustenhuollon tai sairaaloiden palvelut ovat. Rahoituksesta 90 prosenttia tulee suoraan valtion budjetista, muistuttaa Aki Lindén.
Orpon-Purran hallituksen ministerityöryhmä on tehnyt 12.6.2025 pakollisen paineen edessä uuden linjauksen hyvinvointialueiden rahoituksesta. Tähän asti hallitus on toistuvasti kieltäytynyt tarkastelemassa hyvinvointialueiden vuosien 2023–2026 rahoituksen alijäämien kattamisen aikataulutusta väljemmäksi, mitä oppositio on vuoden ajan yhdessä alueiden kanssa vaatinut.
Taustalla on hyvinvointialueiden aloitusvuoden 2023 synnyttämä tilanne. Tuolloin alueiden kulut ylittivät valtion antaman ennakkorahoituksen 1,4 miljardia euroa, eli syntyi tämän suuruinen rahoituksen alijäämä. Sama toistui vuonna 2024 hieman pienempänä, eli 1,2 miljardin euron suuruisena. Alueiden ei ole mahdollista saada tätä 2,6 miljardia euroa kurottua umpeen eli katettua vuoteen 2026 mennessä.
Nyt hallitus antaa alueille mahdollisuuden tavoitella tasapainotusta vuoteen 2028 saakka. Edellytys tälle on, että kuluvana vuonna 2025 ei synny lisää alijäämää. Tähän on useimmilla alueilla hyvä mahdollisuus, koska edellisen hallituksen säätämä hyvinvointialueiden rahoituslaki turvaa niille tänä vuonna aikaisempaa paremman rahoituksen. Tätä puolestaan hallituksen johtokaksikko Orpo ja Purra ovat toistuvasti taivastelleet!
Onneksi hallitus on tajunnut, että liian tiukka talouden tasapainotuksen aikataulu ajaa palveluiden leikkauksiin, jotka ovat heikentäneet terveys- ja sosiaalipalveluiden saatavuutta ja laatua.
Hyvinvointialueiden rahoitus on monimutkainen kokonaisuus. Kyseessä on valtion budjetin suurin menoerä, tänä vuonna 26,2 miljardia euroa. Kyseessä ovat ihmisten peruspalvelut: ikääntyneiden hoiva, lastensuojelu, synnytykset, syövän hoito, mielenterveys, terveyskeskukset ja niin edelleen. Hallitus on erikseen leikannut useita palveluita laeilla, jotka ovat huonontaneet palveluita ja vähentäneet rahoitusta. Tällaisia ovat esimerkiksi hoitotakuun pidentäminen, lastensuojelun resurssien pienentäminen ja vanhusten hoivan henkilömitoituksen alentaminen.
On hyvä, että hallitus on edes hieman tullut järkiinsä tässä alueiden rahoituksen tasapainotuksessa. Tämän jälkeenkin peruspalveluiden rahoituksen tiukka linja ja leikkaukset näyttävät jatkuvan, mutta jossain kysymyksessä on hallituksen ollut pakko ottaa kansalaisten huoli vakavasti.
