SDP esittää viittä keinoa ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi
Ammatillisen koulutuksen epäkohtiin on puututtava, jotta jokainen oppivelvollisuuttaan suorittava nuori ja aikuisopiskelija saa tarvitsemansa opetuksen. SDP esittää viittä konkreettista keinoa, joilla ammatillista koulutusta voidaan kehittää ja vastata tunnistettuihin haasteisiin.
-Ammatillisessa koulutuksessa on tehty valtavia muutoksia viimeisen vuosikymmenen aikana, ja osa muutoksista on aiheuttanut myös haittavaikutuksia. Uutiset ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden opiskelijoiden riittämättömistä työelämätaidoista ja ammattiosaamisesta sekä opetuksen puutteesta ovat huolestuttavia ja kertovat siitä, että ammatillista koulutusta on kehitettävä edelleen, SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm sanoo.
-Jokaisen ammattiin opiskelevan on voitava luottaa siihen, että ammatillisen tutkinnon suorittamalla saa riittävät tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat muuttuvassa työelämässä pärjäämisen ja aktiivisen osallistumisen yhteiskuntaan. Nyt näin ei valitettavasti ole, sanoo SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Piia Elo.
SDP ottaisi ammatillisessa koulutuksessa käyttöön valtakunnallisen taitotakuun, joka auttaisi varmistamaan, että opiskelija on saavuttanut työelämässä ja jatko-opinnoissa tarvittavat tiedot ja taidot. Mikäli taidoissa havaitaan valmistumisen jälkeen puutteita, opiskelijalla olisi oikeus palata maksuttomasti hankkimaan tarvittava osaaminen.
-SDP myös vahvistaisi ammatillisen koulutuksen yleissivistävää luonnetta. Ammatillista koulutusta on viime vuosina kehitetty työelämälähtöisempään suuntaan yleissivistyksen ja syvempien taitojen kustannuksella. Ammatillisen koulutuksen kuuluukin olla lähellä työelämää, mutta samalla on varmistettava, että se antaa tarvittavat valmiudet myös jatko-opiskeluun, kriittiseen ajatteluun ja yhteiskunnassa toimimiseen. Työnantajilta on myös tullut palautetta, että ammatillinen koulutus ei tällä hetkellä valmista riittävästi työelämään, Malm huomauttaa.
-Lisäksi SDP ottaisi käyttöön lukion ja ammatillisen koulutuksen rinnalle kuntouttavan opetuksen, jossa hyödynnettäisiin hyvinvointialueiden palveluita, työpajatoiminnan sisältöjä ja muita koulutusmuotoja. Nykyinen tutkintoon valmentava koulutus ei pysty vastaamaan kaikkien sinne hakeutuvien nuorten tarpeisiin. Kuntouttavan opetuksen avulla varmistamme, että oppivelvollisuuden suorittaminen on mahdollista nykyistä useammalle, Elo kertoo.
Malm ja Elo muistuttavat, että kehittämistarpeista huolimatta ammatillisessa koulutuksessa on myös paljon hyvää.
-Tutkimusten mukaan enemmistö ammattiin opiskelevista on tyytyväisiä opiskeluunsa, ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuvista 88 prosenttia on vuoden päästä töissä, opiskelemassa tai varusmiespalveluksessa. Synkät uutisjutut eivät ole siis koko totuus, mutta koulutusta on syytä kehittää edelleen niin, että se vastaa nykyistä paremmin kaikkien opiskelijoiden tarpeisiin.
