Riitta Kaarisalo: Hallituksen ei olisi pakko lisätä lapsiperheköyhyyttä, vaihtoehtoja on olemassa
Ihmisten köyhyys on Suomessa kasvanut, ja erityisen huolestuttavaa kasvu on lapsiperheissä. On käsittämätöntä, että hallituksessa köyhyyden lisääminen on välttämättömyys, kun samaan aikaan on varaa alentaa veroja ministerien tuloluokalta ja rikkailta, ihmettelee SDP:n kansanedustaja Riitta Kaarisalo.
SDP on koko ajan vaatinut, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistetuista leikkauspäätöksistä tehdään kattavat vaikutusarviot, jotta päättäjillä olisi tieto siitä, miten eduskunnan säätämät lait kansalaisiin vaikuttavat. Keskeinen huoli on ollut, että vaikutukset osuisivat kohtuuttomalla tavalla samoihin kotitalouksiin ja ihmisiin.
Tiistaina STM julkaisi arviointimuistion jo tehtyjen leikkausten ja tulevan toimeentulotukiuudistuksen vaikutuksista. Muistion mukaan hallituksen leikkaukset eivät ”ole ongelmattomia perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden valossa, kun otetaan huomioon leikkausten yhteisvaikutukset eri ihmisryhmiin”.
– Jo tehdyt leikkaukset ovat kohdistuneet vielä ennakoitua voimakkaammin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Toisekseen toimeentulotuki ei ole enää pystynyt kompensoimaan muihin etuisuuksiin tehtyjä leikkauksia. Kun huomioidaan tuleva toimeentulotuen uudistus, joka siis käytännössä tarkoittaisi leikkauksia tähän viimesijaiseen turvaan, köyhyys suomessa kasvaa entisestään. Viimeisimmän arvion mukaan lapsiköyhyys tulee koskettamaan yli 30 000 lasta ja nuorta. Tämä on häpeällistä.
– STM:n mielestä lapsen edun ja lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta tulisi välttää etenkin lapsiköyhyyttä lisääviä politiikkatoimenpiteitä. Milloin ministerit Juuso ja Grahn-Laasonen aikovat kuulla oman ministeriönsä huolta, Kaarisalo kysyy.
– Ministeri on jopa sanonut lapsiköyhyyden kasvattamista välttämättömyydeksi, mikä on käsittämätöntä. On täysin poliittinen arvovalinta alentaa miljardilla eurolla kaikkein rikkaimpien ja ministerin tuloluokkaan kuuluvien verotusta tai alentaa suuryritysten verotusta. Oli poliittinen arvovalinta tukea verovaroin monikansallisia terveysjättejä. Julkisen talouden heikko tila on sinänsä peruste leikkauksille, mutta ei ole oikein väittää, ettei vaihtoehtoja olisi, Kaarisalo päättää.
