Ministeri Paatero: Ensi kaudelle tarvitaan valtakunnallista kaupunkipolitiikkaa
Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) näkee, että Suomeen tarvitaan entistä selkeämpää näkemystä valtakunnallisesta kaupunkipolitiikasta. Viime kausien aikana valtio on keskittynyt erityisesti kuntien ja alueiden uudistuksiin. Samaan aikaan kaupungistuminen on yleistynyt merkittävästi. Vaikka väestönkehitys onkin koronapandemian aikana tasapainottunut, tulevaisuuden näkymät ennustavat kaupungistumisen kasvulle edelleen vahvaa jalansijaa Suomessa. Hyvinvointialueuudistuksen jälkeen olisi hyvä aika suunnata katseet ensi vaalikaudella kaupunkien kehittämiseen.
– Kaupunkien kasvusta hyötyy koko Suomi, sillä kaupungit ovat valtion talouden vetureita. Niiden kasvusta säteilee paljon hyvää edelleen kehyskuntiin, seutukaupunkeihin ja kuntiin. Seuraavalla kaudella tulisikin valjastaa käyttöön valtakunnallinen kaupunkipolitiikka, joka huomioisi kaupunkien erityiset tarpeet ja potentiaalin nykyistä paremmin. Kaupunkeja haastavat erityisesti sosiaalisen eriytymisen voimistuminen, osaavan työvoiman puute ja toisaalta kaupunki-infran muutostarpeet ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin. Näihin ison mittaluokan haasteisiin tarvitaan selkeämmin myös valtion tukea, Paatero toteaa.
Tällä hallituskaudella maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksia laajennettiin uusille kaupunkiseuduille. MAL-sopimukset kattavat nyt seitsemän isoa kaupunkiseutua, eli Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseudut. Yli puolet suomalaisista asuu MAL-alueella.
– Sopimuksilla voidaan vahvistaa kaupunkiseutujen ja valtion välistä yhteistyötä kehittäen kaupunkiseutuja yhdessä pitkäjänteisesti, ja niillä tuetaan myös kaupunkiseutujen elinvoimaa. Myös muiden kaupunkiseutujen kanssa tulisi olla yhteistä kehittämistä valtion ja kaupunkien kesken. Näin kaupunkipolitiikan kokonaiskuva palvelisi paremmin kaupunkien ja kaupunkilaisten tarpeita, Paatero esittää.
Hallitus julkaisi syksyllä 2020 kansallisen kaupunkistrategian vuosille 2020-2030, joka on tehty valtion ja kaupunkien yhteistyönä. Strategiaa toimeenpannaan valtion ja kaupunkien välisissä kehittämisohjelmissa, sopimuksissa ja säädöshankkeissa, jotka koskevat strategian painopisteitä.
– Kansallinen kaupunkistrategia antaa hyvät eväät kaupunkipolitiikan kehittämiselle yhdessä kaupunkien ja valtion kanssa. Valtakunnalliselle kaupunkipolitiikalle tarvitaan kuitenkin seuraava askel, joka on otettava ensi vaalikaudella. Eri ministeriöissä tehtävää työtä on saatava koottua nykyistä paremmin kokonaisuudeksi, jotta kaupunkien erityinen asema on tunnistetaan nykyistä selkeämmin ja niiden kehittymisen edellytyksiä on vahvistetaan entistä paremmin, Paatero linjaa.
