Maa- ja metsätalousvaliokunnan sd-edustajat: Ruoan tuotannon kannattavuuskriisi odottaa edelleen ratkaisua
– Hallituksen olisi syytä järkeistää tukipolitiikkaa, jotta emme maksaisi vuosittain kymmeniä miljoonia euroja ruokaa tuottamattomia tiloille, kun samaan aikaan ruoan alkutuottajat painivat kannattavuuskriisin kanssa. Ruokaviennin tuomaa kysynnän lisäystä taas heikentävät hallituksen tekemät leikkaukset esimerkiksi Ruokavirastoon, arvioivat maa- ja metsätalousvaliokunnan sd-jäsenet Piritta Rantanen, Helena Marttila ja Timo Suhonen.
Maa- ja metsätalousministeriö on tänä vuonna tarkastellut maataloustukien myöntämisehtoja sen jälkeen, kun julkiseen keskusteluun nousivat Luonnonvarakeskuksen raportoimat jopa yli 80 miljoonan vuosittaiset tuet maatiloille, joilla ei ole ollut viiteen vuoteen tuloja maataloustuotteiden myynnistä.
– Valiokunnassa saamiemme tietojen mukaan selvitys on lopetettu ja asia haudattu. On täysin käsittämätöntä, että ensin hallitus on kahden vuoden ajan perustellut kipeitä leikkauspäätöksiään välttämättömyydellä ja väittänyt kolunneensa laarien pohjatkin ja nyt, kun hallitukselle on kädestä pitäen näytetty aukko, johon uppoaa vuosittain kymmeniä miljoonia, se ei vaikuta tekevän mitään aukon tilkitsemiseksi, ihmettelee Rantanen.
– Kautensa alussa hallitus lakkautti joutomaiden metsitystuen juuri, kun järjestelmä oli saatu toimimaan. Nyt hallitus tekee täyskäännöksen käynnistämällä uuden säädösvalmistelun ja luomalla uuden samankaltaisen tukimekanismin, vaikka tuki lakkautettiin nimenomaan säästötoimenpiteenä. Kannatamme metsitystukea, mutta ihmettelemme hallituksen poukkoilevaa politiikkaa, jolla valtionhallinnon niukkoja resursseja eli veronmaksajien rahoja sumeilematta tuhlataan, kritisoi Suhonen.
– Kotimainen kulutuskysyntä sakkaa, koska hallitus on kyvytön puuttumaan ennätykselliseen työttömyyteen ja on leikannut rajusti sosiaaliturvasta ja siten heikentänyt suomalaisten ostovoimaa. Ruokaostoksilla ihmiset joutuvat ostamaan halvinta ja tässä hintakilpailussa korkealaatuinen kotimainen elintarvike häviää usein tuontituotteelle, Marttila toteaa. – Hallitus aikoo lisätä kotimaisten elintarvikkeiden osuutta julkisissa hankinnoissa omistajaohjauksen avulla, mikä on erinomainen tavoite. On kuitenkin ristiriitaista, että samalla hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia, mikä entisestään vaikeuttaa kuntien mahdollisuuksia tarjota kotimaista ja paikallisesti tuotettua ruokaa kouluissa ja päiväkodeissa.
– Hallituksen leikkaukset ovat johtaneet Ruokavirastossa henkilöstön vähentämiseen ja muihin sopeutustoimiin samalla, kun hallitus lisää viraston tehtäviä osoittamatta niille rahoitusta. Tämä voi aiheuttaa pullonkauloja suomalaiseen elintarvikevientiin, sillä Ruokavirastolla on merkittävä rooli ruokaviennin vientiselvityksissä ja maalupa-asioissa. Yritykset tarvitsevat viraston koulutus- ja neuvontapalveluita esimerkiksi vuoden 2026 alusta voimaan astuvan metsäkatoasetuksen myötä, joka koskee laajaa joukkoa myös kotimaisen nauta- ja metsäsektorin toimijoita, Rantanen sanoo.
– Hallituksen leikkaukset ammatilliseen koulutukseen hankaloittavat työvoiman saantia metsäalalla. Niukentuneiden resurssien takia esimerkiksi metsäkoneenkuljettajiksi opiskeleville ei pystytä takaamaan riittävää ammattitaitoa ja toisaalta metsäalalle on vaikeampi palata tai vaihtaa, koska osaamisen päivittämisen mahdollistava aikuiskoulutustuki on lakkautettu, Suhonen päättää.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan sd-ryhmä jätti tänään eriävän mielipiteen valiokunnan lausuntoon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029.
