Maa- ja metsätalousvaliokunnan sd-edustajat: Hallitus vaikeuttaa ruokahuollon järjestämistä kunnissa ja hyvinvointialueilla
– Hankintalain uudistuksen tavoitteena on kilpailun lisääminen ja säästöjen aikaansaaminen, mutta ruokahuollon osalta tulos on päinvastainen. Kuntien ja hyvinvointialueiden kustannukset kasvavat, kilpailu ei lisäänny ja erityisesti pienien elintarviketuottajien mahdollisuudet tarjota tuotteitaan kuntien ruokapalveluille heikkenevät, summaa maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Piritta Rantanen.
Hallituksen esitystä on kritisoitu erityisesti sidosyksikköjä koskevasta muutoksesta, jonka mukaan hankintayksikkö saisi tehdä hankintoja sidosyksiköltään vain, jos se omistaa vähintään 10 prosenttia sidosyksikön osakkeista. Muutos koskisi lähes kahtasataa sidosyksikköä, joiden joukkoon kuuluu julkisomisteisia ateriapalveluyhtiöitä, jotka toimittavat laitoksiin 15 000–40 000 ruoka-annosta päivässä.
– Pienten kuntien ei ole aina edes mahdollista toteuttaa ateriapalveluita yksin, joten lakiesitys voi johtaa jopa niiden yhteisten ruokapalveluyksiköiden purkamiseen. Seuraukset näkyisivät heti koululaisten ja vanhusten arjessa. Toisaalta elintarvikehankinnat voivat hajautua nykyistä pienempiin hankintayksiköihin, jolloin menetetään volyymin tuomat hyödyt. Hankintaosaamisen heikkeneminen esimerkiksi kasviproteiinien osalta voi vaikeuttaa taas kilpailuttamista, pohtii kansanedustaja Helena Marttila.
– Hyvinvointialueiden varautumiseen ja huoltovarmuuteen kuuluu ruokapalveluiden järjestäminen. Erikoisruokavaliot vaativat erityistä osaamista ja ravitsemuksen tuntemista. Jos alueet eivät pysty järjestämään ruokapalveluita oman sidosyksikkönsä kautta ja päätyvät ottamaan toiminnan itselleen, järjestelyistä koituu suuria muutoskustannuksia, sanoo kansanedustaja Timo Suhonen.
Parlamentaarisen maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien arviointiryhmään kuulunut Rantanen arvioi, ettei hallituksen tuoma esitys ei vastaa arviointiryhmän tavoitteita julkisten elintarvikehankintojen sääntelystä.
– Hankintalailla pystytään kilpailuttamisen sääntelyn avulla vaikuttamaan suoraan hankintojen kestävyyteen. Lain on ohjattava hankintayksiköitä tekemään elintarvike- ja ruokapalveluhankintoja, joissa noudatetaan kestäviä tuotantotapoja. Ei voi olla niin, että laatu jää hinnan jalkoihin ja kotimaisen, lähellä tuotetun elintarvikkeen sijaan valitaan huomattavasti heikommissa olosuhteissa tuotettu elintarvike. Tämä polkee suoraan myös suomalaista alkutuottajaa, Rantanen toteaa.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan sd-ryhmä jätti eriävän mielipiteen tänään valiokunnassa valmistuneeseen lausuntoon hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 2/2026 vp).
