Eduskunnan Sydänryhmän puheenjohtaja Kristiina Salonen: Valtakunnallisen sydäniskurirekisterin jatkuvuus on turvattava pikimmiten

6 500 rekisteröidyn sydäniskurin defi.fi toimii sydäniskurien rekisterinä ja paikannuspalveluna sekä kriittisenä datalähteenä 112 Suomi -sovellukselle, ja jatkossa mahdollisesti yhä useammin datalähteenä ensihoidon viranomaiskäytölle ja Sydänturvallinen Suomi -verkkopalvelulle. Sydänliitto hallinnoi palvelua yhdessä Suomen Elvytysneuvoston ja Suomen Punaisen Ristin kanssa. Sydänliitto on pystynyt ylläpitämään ja kehittämään defi.fi-rekisteriä STEA:n hankerahoituksella. STEA-rahoituksen päättyessä tämän vuoden lopussa on sydäniskurirekisterin säilyminen vaakalaudalla.

• Joka päivä vähintään kahdeksan suomalaisen sydän pysähtyy yllättäen sairaalan ulkopuolella, ja apua on saatava minuuttien sisällä. Pitkien välimatkojen Suomessa hoidon saannin nopeus vaihtelee alueellisesti. Ensimmäisenä paikalla olevan henkilön rooli potilaan selviämisessä on kriittinen ja siksi elvytyssuositukset korostavat maallikkojen merkitystä elvytyksessä. Mitä nopeammin elottomuus tunnistetaan ja paineluelvytys sekä sydäniskurin käyttö aloitetaan, sen paremmat selviytymismahdollisuudet ovat. Tutkimukset osoittavat, että panostamalla maallikkoelvytyksen kehittämiseen ja sydäniskurien saatavuuteen, sydänpysähdyksestä selviytymistä pystytään merkittävästi parantamaan. Esimerkiksi Tanskassa maallikkoelvytys ja samalla sydänpysähdyksistä selviytyminen kaksinkertaistui 10 vuoden aikana, sanoo Eduskunnan Sydänryhmän puheenjohtaja Kristiina Salonen (sd.).

Salonen korostaa, että sydänpysähdyksien määrä on Suomessa suuri, ja voi koskettaa myös itseä tai läheistä. Usein sydänpysähdyspotilas selviää maallikon defibrilloimana, sillä maallikko on usein ensimmäisenä paikalla, kun sydänpysähdys tapahtuu julkisissa tiloissa tai työpaikalla. Lähes kaikki suomalaiset ovat valmiita elvyttämään tilanteen niin vaatiessa.

• Suomessa tapahtuu vuosittain vähintään 3 000 sairaalan ulkopuolista sydänpysähdystä. Potilaiden keski-ikä on 65 vuotta ja yli 70 prosenttia potilaista on miehiä. Yli puolet sydänpysähdyksistä tapahtuu kotona ja toisaalta lähes puolet julkisilla paikoilla. Vain alle puolet sydänpysähdyspotilaista saa maallikkoelvytystä, mutta yli 90 % suomalaista olisi valmis elvyttämään tosi paikan tullen. Arvokasta maallikkoelvytyksen ja sydäniskurirekisterin eteen tehtyä työtä ei saada menettää. Nyt on erittäin tärkeää turvata nykyisen toiminnan jatkuvuus jatkorahoituksella tai jollain muulla tavalla. Sydäniskurirekisterin turvaamisella voimme pelastaa henkiä, päättää Salonen.

Kirjallisen kysymyksen ovat allekirjoittaneet Salosen lisäksi Eduskunnan Sydänryhmän jäsenet Anneli Kiljunen (sd.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.), Ritva Elomaa (ps.) ja Mirka Soinikoski (vihr.).