Eduskunnan hoitotyön verkosto: Hoitotyön kansainvälistyminen vaatii eettisiä pelisääntöjä, läpinäkyvyyttä ja sääntelyä

Verkostossa nousi vahvasti esille tarve eettisille pelisäännöille, riittävälle kieli- ja perehdytyskoulutukselle sekä rekrytointifirmojen rekisteröinnille ja valvonnalle. Asiantuntijat painottivat, että hoitotyöntekijöitä ei voida nähdä tuotteina, joita siirretään paikasta toiseen, vaan ihmisinä, joiden osaaminen ja hyvinvointi tulee tunnistaa ja turvata. Lisäksi painotettiin kotimaisen terveysalan koulutuksen kehittämistä, sillä ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa S2/R2 taustaisia opiskelijoita on jo lähes puolet suomen- ja ruotsinkielisissä tutkintokoulutuksissa.

”Kansainvälinen rekrytointi voi olla osaratkaisu työvoimapulaan, mutta sen on tapahduttava ihmisoikeuksia kunnioittaen, eettisin pelisäännöin ja avoimesti. Tarvitsemme selkeää sääntelyä, laadukasta kieli- ja perehdytyskoulutusta sekä läpinäkyvää rekrytointiprosessia,” painottaa Eduskunnan hoitotyön verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Lotta Hamari.

”Sote-alalla riittävä kielitaito on keskeistä. Kyse on potilasturvallisuudesta, hoidon laadusta mutta myös työyhteisön toimimisesta. Riittämätön kielitaito kuormittaa koko työyhteisöä. Suomessa on syytä selvittää kansallisesti yhtenäisen kielikoulutuksen mahdollisuuksia. Ulkomaisten tutkintojen tunnustamista on sujuvoitettava ja panostettava lähtömaakoulutuksiin. Tarvitsemme pysyviä ja vaihtoehtoisia malleja ulkomaisten tukintojen täydentämiseksi, esimerkkinä näyttö­tutkinnot, lisäkoulutus ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen. On tärkeä, että maahamme saapuneet ammattilaiset pääsevät ripeästi koulutusta vastaavaan työhön.” sanoo hoitotyön verkoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Keskeisiä huomioita kokouksesta:

• Eettinen rekrytointi edellyttää työnantajilta pitkäjänteistä vastuullisuutta sekä perheiden huomioimista.
• Kielen oppiminen on kriittinen edellytys onnistuneelle työllistymiselle eikä kielen oppimisen tulisi jäädä yksin työntekijän vastuulle.
• Kansainvälisesti koulutettujen sairaanhoitajien osaaminen tulee tunnustaa ja pätevöitymispolut tehdä sujuvammiksi.
• Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat eivät ole kuluerä, vaan tulevaisuuden ammattilaisia. Heidän harjoittelumahdollisuuksiaan ja ohjaustaan on parannettava.
• Suomen on rakennettava bilateraalisopimukset niiden maiden kanssa, mistä hoitotyöntekijöitä rekrytoidaan. Suomen on kompensoitava lähdemaita oikeudenmukaisesti.

Verkoston keskusteluissa painotettiin myös, että rekrytointimaksujen kieltäminen, tasa-arvoiset työehdot ja kansallinen rekisteri rekrytointiyrityksistä ovat konkreettisia keinoja läpinäkyvyyden ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi.

Aihe kytkeytyy ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun: ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö nousi esiin myös eduskunnan kyselytunnilla tällä viikolla. Verkosto muistuttaa, että hoitoala ei ole immuuni näille ongelmille. Jotta Suomi voi olla houkutteleva ja turvallinen työpaikka kansainvälisille osaajille, on tärkeää varmistaa reilu ja läpinäkyvä toimintaympäristö. Vaikka tällä hetkellä myös hoitoalalla on työttömyyttä, on isossa kuvassa nähtävä hoitoalan työvoimapula, erityisesti ikääntyneiden hoivassa.

Verkosto näkee, että järkevästi koordinoitua ja säänneltyä kansainvälistä rekrytointia tarvitaan työvoimapulan ratkaisemiseksi, mutta sen on tapahduttava eettisesti, ihmisoikeuksia kunnioittaen ja osaamista arvostaen.