SDP:n eurovaaliehdokkaat

SDP:n asettamat eurovaaliehdokkaat

SDP tulee asettamaan täyden listan kevään europarlamenttivaaleihin. Tutustu ehdokkaisiin täällä!

– Sosialidemokraatit ovat koko Euroopassa se voima, joka toimii linjakkaasti oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. SDP tulee asettamaan eurovaaleihin vahvan listan ja tavoittelee näissä vaaleissa vaalivoittoa sekä edustajamäärän kasvua, SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi kertoo.

SDP on oikeudenmukaisemman, inhimillisemmän ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolella sekä Suomessa että EU:ssa.

Nyt asetetut ehdokkaat ovat Tanja Airaksinen, Piia Elo, Maria Guzenina, Eero Heinäluoma, Miina-Anniina Heiskanen, Sari Helin, Viivi Järvelä, Emilia Kangaskolkka, Kimmo Kiljunen, Tiina Kyllönen, Suna Kymäläinen, Emmi Lintonen, Ville Merinen, Päivi Niemi-Laine, Pinja Perholehto, Dimitri Qvintus ja Piritta Rantanen.

Lue lisää SDP:n eurovaaliehdokkaista alta.

Europarlamenttivaalien varsinainen äänestyspäivä Suomessa on 9.6.2024.

Tutustu ehdokkaisiin

Tanja Airaksinen on oppimisvalmentaja ja kaupunginvaltuutettu Kuopiosta. Kevään 2023 eduskuntavaaleissa hän sai varakansanedustajan paikan.

”Suomi tarvitsee Euroopan unionia ja EU Suomea. Lähden mukaan näihin vaaleihin, koska haluan olla kertomassa suomalaisille EU:n ja äänestämisen merkityksestä. Europarlamentin jäsenenä haluaisin keskittyä edistämään sukupuolten tasa-arvon toteutumista ja sosiaalipolitiikkaa lapsuudesta eläkeikään, sekä koulutuksen ja työvoiman liikkuvuutta.”

Piia Elo on Turun apulaispormestari ja SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri.

“Euroopan Unioni on maailman suurin rauhanprojekti, jonka tarkoituksena on tuoda vakautta ja hyvinvointia Eurooppaan. SDP uskoo vahvasti siihen, että yhteistyöllä pystymme torjumaan ilmastonmuutosta, lisäämään työllisyyttä ja toimimaan turvallisen ja eheän Euroopan puolesta, jossa ehkäistään tehokkaasti syrjäytymistä ja segregaatiota. Nämä ovat erittäin tärkeitä tavoitteita vakauden ja hyvinvoinnin saavuttamiseksi koko EU:n alueella.

Haluan olla korostamassa eurooppalaista vastuuta osaamisesta. Osaaminen on perusta, jolla luomme hyvinvointia, lisäämme osallisuutta ja löydämme ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin, onpa kyse sitten ilmastonmuutoksen torjunnasta tai työvoimapulaan vastaamisesta.”

Maria Guzenina on espoolainen viidennen kauden kansanedustaja ja EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan varapuheenjohtaja. Hän on toiminut aiemmin myös ministerinä sekä Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana.

”Europarlamenttivaaleissa ratkaistaan paitsi Euroopan unionin myös Suomen politiikan suuntaa merkittävällä tavalla. Jos me haluamme, että arvot, jotka liittyvät luontoon, ihmisten yhdenvertaisuuteen, maltilliseen keskustelukulttuuriin ja ihmisarvon kunnioittamiseen, näkyvät eurooppalaisessa politiikassa vahvasti myös tulevina vuosina, eurovaaleissa tarvitaan joukkovoimaa näiden asioiden edistämiseksi.”

Eero Heinäluoma on Euroopan parlamentin jäsen sekä hän on toiminut aiemmin myös kansanedustajana, valtiovarainministerinä ja eduskunnan puhemiehenä.

”Näissä vaaleissa tärkeää on, että EU vahvistuu turvallisuusyhteisönä ja tekee tarpeelliset uudistukset kansalaisia kuullen. Työllisyyden, talouden ja toimeentulon asiat nousevat ensi vaalikaudella entistä tärkeämmiksi. Ilmastotyötä on tarve jatkaa, ja siinäkin on kuunneltava kansalaisia herkällä korvalla. Aloitteellinen rakentava linja antaa mahdollisuuden puolustaa Suomen etua meille erityisen tärkeissä asioissa, kuten metsäkysymyksissä. Asioiden hoitamisessa EU:ssa kokemus on hyödyksi.”

Miina-Anniina Heiskanen on Oulun kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu ja varakansanedustaja. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri ja tanssinopettaja (AMK).

“Yhteiset ratkaisut Euroopan unionissa ovat paras tae sille, että löydämme oikeat keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja reilun työelämän vahvistamiseksi. Tähän tarvitaan eurooppalaista yhteistyötä ja sama suunta. Yhtenäinen EU on Euroopan rauhan tae ja Suomella on keskeinen rooli vakauden rakentajana. Pohjoismainen hyvinvointivaltio näyttää esimerkkiä koko Euroopalle. Eurooppa tarvitseekin nyt vahvaa pohjoista ulottuvuutta, joka minulle pohjoisen ehdokkaana on sydämen asia.”

Sari Helin on Huono Äiti -yhteisön perustaja ja ravintolayrittäjä. Hän on myös tunnettu toimittaja. Sarilla on paljon kansainvälistä kokemusta YK-rauhanturvajoukoista lähtien. Bryssel ja EU ovat Sarille tuttuja vuosien ajalta.

”Suomessa on käynnissä kaivoskiima, joka vaarantaa Saimaan ja kaikki puhtaat vetemme. Vesiemme lainsäädännön päättää Bryssel. Haluan myös ajaa pienyrittäjänä yrittäjille reilumpaa kohtelua. EU pystyy määräämään myös somen käyttäjille ikärajat, mikä vaikuttaa suoraan lasten ja nuorten hyvinvointiin. Lasten ja nuorten asia on minulle hyvin merkittävä teema. Olen ollut pitkään mukana esteettömyyttä edistävässä työssä ja sitä aion jatkaa EU:ssa. Etuni on, että tiedän, miten EU -vaikuttaminen tapahtuu. Se tapahtuu kahdenkeskisissä keskusteluissa, pitää osata myydä oman maan agenda muille mepeille.”

Viivi Järvelä on väitöskirjatutkija Oulun yliopistolla. Hän työskentelee neurologisten sairauksien solutason mekanismien parissa. Koulutukseltaan hän on biofyysikko. Järvelä toimii Kemin kaupunginvaltuutettuna ja valtuuston 3. varapuheenjohtajana. Lisäksi hän on toinen SDP:n Lapin piirin puoluevaltuutetuista.

”Euroopan unioni on rakentunut tavoitteille rauhasta, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta ja yhdenvertaisuudesta, mutta populistisen oikeiston ja äärioikeiston nousu halki Euroopan uhkaa näitä unionin kivijalkoja ja on myös vaarassa rampauttaa EU:n päätöksenteon prosessit. Sdp on aito ja todellinen vastavoima tälle taantumukselliselle kehitykselle. EU:n on oltava vakaa, rauhaa edistävä ja yhtenäinen voima, joka ajaa ihmisoikeuksia sekä yhdenvertaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden arvoja paitsi omassa päätöksenteossaan, myös kansainvälisesti.”

Emilia Kangaskolkka on Demarinuorten puheenjohtaja ja yhteiskuntatieteiden ylioppilas Liperistä.

”Äärioikeistolaisten voimien noustessa Euroopassa, meidän sosialidemokraattien riveissä vastuuntunto yhteisestä Euroopan unionista vahvistuu. Me rakennamme taloudellisesti kestävän ja ihmisille inhimillisen Euroopan unionin, jossa ilmaston ja luonnon kantokyky määrätietoisesti turvataan. Me olemme niitä, jotka edustavat luottamusta tulevaisuuteen pimeiden voimien keskellä.”

Kimmo Kiljunen on vantaalainen kansanedustaja, suuren valiokunnan jäsen ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja. Hän on myös Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja.

”SDP:n tulee olla vahva vastavoima äärioikeiston nousulle niin Suomessa kuin Euroopassa. Näissä vaaleissa päätetään Euroopan suunnasta. On äärimmäisen tärkeää, että Euroopan sosialidemokraattiset puolueet menestyvät kesäkuun vaaleissa. Myös Suomessa sosialidemokraattien on tehtävä vahva tulos, jotta pystymme osaltamme torppaamaan laajamittaista oikeistovyörytystä Euroopassa. Vahva vaalitulos eurovaaleissa vahvistaa lisäksi entisestään SDP:n uskottavuutta kotimaan oppositiopolitiikassa. Näistä syistä olen myös itse halunnut lähteä ehdolle.”

Tiina Kyllönen on kajaanilainen nuorisotyöntekijä, Kajaanin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja sekä Kainuun aluevaltuutettu. Tiina toimii työnsä ohella vapaaehtoisena kansainvälisessä nuorisotyöhankkeessa. Hän on myös äiti ja omaishoitaja.

”Seitsemän vuotta sitten lähdin politiikkaan mukaan, koska järkytyin oikeistolaisen hallituksen tekemistä heikennyksistä meidän tavallisten ihmisten arkeen. Tuntui siltä, että myös meidän tavallisten ihmisten paikka on päätöksenteossa. Nyt meitä tavallisia ihmisiä täytyy olla myös Euroopan parlamentissa. Tässä hetkessä me tarvitsemme turvaa meidän nuorille, työntekijöille sekä meidän raja-alueille.”

Suna Kymäläinen on kansanedustaja Kaakkois-Suomen vaalipiiristä. Ensimmäisen kerran Kymäläinen valittiin eduskuntaan vuonna 2011.

”Lähden ehdolle, koska haluan ottaa uuden poliittisen haasteen vastaan ja ajaa Suomen asiaa Euroopassa. Europarlamentaarikkona haluaisin vaikuttaa itäisen Suomen ja rajaseudun asemaan, sillä tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa EU:n ulkorajoista huolehtiminen on keskeinen turvallisuuskysymys sekä Suomelle että unionille. Koen, että minulla on näihin asioihin liittyvää osaamista ja ymmärrystä. Lisäksi minulle tärkeitä vaikuttamisteemoja ovat erityisesti liikennepolitiikka ja infra-asiat sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymykset. Meidän tulee pitää yhä paremmin huolta oikeudenmukaisuudesta Euroopassa, jotta emme anna jalansijaa ääriliikkeiden kasvulle.”

Emmi Lintonen on sosialidemokraattisten naisten varapuheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu Forssasta. Ammatiltaan Lintonen on optikko.

”Tulevaisuudessa EU:lla pitää olla strateginen, vakautta luova kompassi, jonka neula osoittaa EU:n ja sen kansalaisten suojeluun kaikilla elämän osa-alueilla, myös taloudellisesti. EU tarvitsee kattavan köyhyyden vastaisen ohjelman sekä lainsäädännön eurooppalaisesta vähimmäistoimeentulosta. On huolestuttavaa, jos äärioikeistopuolueet lisäävät kannatustaan eurovaaleissa. Se on uhka työntekijöiden ja ihmisoikeuksien kannalta. Se on nähty nyt meillä Suomessakin.”

Ville Merinen on ensimmäisen kauden kansanedustaja ja psykoterapeutti Pirkanmaalta, joka tunnetaan sosiaalisessa mediassa myös terapeuttivillenä.

”Etenkin nuorten mielenterveysongelmien kasvuun vaikuttaa olennaisesti somen ja älypuhelimien käyttö. Euroopan unionin on tärkeää jatkaa somejättien ja tekoälyn sääntelyä ja vuoropuhelua someyritysten kanssa siten, että käytöstä tulee terveellisempää ja turvallista. Koen sen itselleni hyvin merkitykselliseksi työksi.”

Päivi Niemi-Laine työskentelee JHL:n yhteiskuntasuhteiden johtajana. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri ja asuu Helsingissä.

”Työntekijöiden ja yritysten asema Euroopassa on saatava vakautettua. Eurooppa ja Euroopan valtiot tarvitsevat työntekijöitä ja yrityksiä hyvinvoinnin luontiin. Reilu työelämä tarvitsee eurooppalaisia ammattiliittoja ja työnantajaliittoja sopimaan yhdessä palkoista, työajoista, työhyvinvoinnista ja näihin vaikuttavista työelämän lainsäädännöstä. On myös kehitettävä sisämarkkinoita, osaamisen parempaa tunnistamista sekä toimivien käytänteiden kehittämistä ja levittämistä kaikilla koulutusasteilla. Julkiset palvelut tukevat kaikkien menestymistä, luovat tasa-arvoa ja turvaa työntekijöille ja työnantajille, kuten nähtiin korona-aikana.”

Pinja Perholehto on 27-vuotias kansanedustaja ja Hyvinkään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Hän on ensimmäiseltä koulutukseltaan tarjoilija sekä tradenomi.

”Euroopan unioni huutaa oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen puolesta puhujia. En ole valmis katsomaan vierestä, kun virta vie kohti äärilaitaa EU:n jäsenmaissa. En ole valmis hyväksymään, että toinen toisesta välittäminen, jakamaton ihmisarvo, reilut työelämän pelisäännöt tai monimuotoinen luonnon pyyhitään pois kartalta. EU-vaaleissa on kyse rauhasta, vapaudesta ja yhteistyöstä. Ei ole Suomenkaan etu ottaa takapakkia, vaan mennä eteenpäin.”

Dimitri Qvintus on strategisen viestinnän johtaja, SDP:n puoluehallituksen jäsen sekä SDP:n Eurooppa-työryhmän puheenjohtaja. Hän on myös SDP:n ruotsinkielisen piirin puheenjohtaja.

”Europarlamentaarikkona haluan puolustaa sitä, että Euroopan unioni on perustettu yhdistäväksi tekijäksi. EU on yhdistävä tekijä, oli sitten kyse ihmisistä, turvallisuudesta, liikkuvuudesta tai markkinoista. Poliitikkona haluan varmistaa, että lasteni ja heidän lastensa sukupolvi saa kasvaa samanlaisessa Euroopassa kuin minä: maanosassa, joka saa uskomaan edistykseen, mahdollisuuksiin ja menestykseen.”

Piritta Rantanen on jämsäläinen toisen kauden kansanedustaja, SDP:n eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja ja työ- ja tasa-arvovaliokunnan sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen. Hän on koulutukseltaan sairaanhoitaja.

”Lähden näihin vaaleihin puolustamaan erityisesti suomalaista työelämää ja metsiä. Nykyisen hallituksen toimet ovat osoittaneet, että tarvitsemme selvästi vahvempia yhteisiä eurooppalaisia reunaehtoja työelämäämme. Meillä ei ole varaa luisuttaa yhteiskuntaamme kohti halpatyömaata, jossa työehdot sanellaan neuvottelemisen sijasta. Työntekijät ansaitsevat parempaa.”