Olen ollut Joensuun kaupunginvaltuutettuna kuusi kautta. Olen toiminut valtuuston puheenjohtajana ja 1. varapuheenjohtajana useampana kautena ja sitä ennen myös lautakuntien puheenjohtajana. Aloittaessani Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen puheenjohtajana kolme vuotta sitten, jäin kaupunginvaltuustossa rivivaltuutetuksi. Kuntapolitiikassa olen aina korostanut yhdessä tekemisen tärkeyttä sekä tietoperusteista ja tulevaisuussuuntautunutta päätäksentekoa. Kestävä kehitys pitää sisällään taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyyden ja tasapaino näiden osatekijöiden välillä varmistaa Joensuulle hyvän tulevaisuuden. Koulutukseni ja työkokemukseni antavat minulle hyvät valmiudet edistää näiden asioiden toteutumista Joensuussa.
Important to me
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä ongelmien ennaltaehkäiseminen ovat tulevaisuusinvestointeja, joiden avulla saadaan säästettyä esimerkiksi tulevaisuuden sote-kustannuksia ja toisaalta pidettyä ihmiset terveinä veronmaksajina. Kunta tarvitsee kumppanikseen hyvinvointialuetta, järjestöjä ja muita toimijoita. Erityisesti lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin varmistaminen vaatii kaikkien toimijoiden yhdessä tekemistä ja tässä kannattaa kokeilla ilmiöpohjaista budjetointia.
Kulttuuri kuuluu kaikille - kulttuurihyvinvointi kunniaan
Kulttuuri on osa hyvää elämää ja se on tutkitusti tärkeä hyvinvoinnin osatekijä. Se on myös matkailuvaltti ja sitä kautta työllistäjä. Karjalainen kulttuuri yhdessä ainutlaatuisen luonnon kanssa voi toimia meille tärkeänä matkailuvalttina. Jotta kulttuuri saadaan palvelemaan myös hoidossa ja hoivassa olevien kuntalaisten hyvinvointia, on entistä enemmän tehtävä yhteistyötä hyvinvointialueen ja myös yksityisten palvelutuottajien kanssa.
Lapset ja nuoret ovat tulevaisuutemme
Varhaiskasvatus ja koulutus ovat kunnan perustehtäviä ja niiden avulla varmistetaan, että jokaisessa lapsessa ja nuoressa oleva potentiaali saadaan esille. Meillä ei ole varaa menettää yhtään lasta ja nuorta ja siksi varhaiskasvattajien ja opettajien ammattitaidon ja työhyvinvoinnin varmistaminen on tärkeää. Myös riittävien resurssien turvaaminen on välttämätöntä, jotta ammattilaiset pystyvät tekemään työtään laadukkaasti.