Olen 73-vuotias, eläkkeellä oleva luokanopettaja ja kolmen lapsen äiti sekä viiden lapsenlapsen mummo. Minulla on ollut kaksi Espanjassa asuvaa sisareni poikaa ottopoikina heidän käydessään Suomessa koulua oppiakseen kieltämme. Olen vuosikymmenien ajan toiminut asukasyhdistyksessä ja toistakymmentä vuotta kotiseutuyhdistyksessä. Toiminnassani olen keskittynyt ympäristön viihtyisyyden säilymiseen, rakennusperinnön säilyttämiseen, lähihistorian ja kulttuuriperinnön keräämiseen ja niiden esittelemiseen mm. draamakierroksilla sekä aluee liikuntapaikkojen kehittämiseen. Lisäksi olen aktiivisesti vastustanut palveluverkkouudistuksen ratkaisuja, jotka olisivat oleellisesti huonontaneet alueemme palveluja. Mielestäni suurten päiväkotien suunnitteleminen ja rakentaminen pitää lopettaa niiden lapselle haitallisten vaikutusten takia. Myöskään vanhuksia ei pidä kohdella ongelmina, joita kuljetellaan paikasta toiseen. On myös otettava huomioon, että kaikki vanhukset eivät halua asua kotonaan yksin.
Important to me
Kohti perinteisiä kouluja ja päiväkoteja
Suurissa kouluissa melua syntyy kohtuuttoman paljon Melu altistaa kuulonalenemiselle ja monilla lapsilla hälinä aiheuttaa levottomuutta ja keskittymisvaikeuksia, jolloin opiskelu ei suju kuten pitäisi. Ruutuajasta ja sen vähentämisestä puhutaan paljon. Kun koulussa käytetään tabletteja opetuksessa, pitää niiden käyttöaika myös laskea ruutuajaksi. Käsinkirjoittaminen edistää tärkeää käden hienomotoriikkaa, joka on erittäin tärkeää.
Koulukiusaajien pitää vahtaa koulua, ei kiusatun.
Huolehtiminen rakennusperinnön säilyttämisestä
Etenkin itäisten kaupunginosien lähihistoria, rakennusperintö ja se, miten ne muokkaavat asukkaiden identiteettiä, tulee saattaa ko. alueiden asioista päättäville ja myös niistä suunnitelmia laativille. Kun ei ole tietoa, tulee tehtyä kohteeseen sopimattomia ratkaisuja. Itäiset asuinalueet ovat jo pitkään olleet lapsipuolen asemassa monissakin ratkaisuissa. Em. asioita hoitavilla kaupungin viranhaltijoilla soisi olevan erittäin innovatiivisiä ratkaisuja arvokkaiden rakennusten käyttöön.
Kansallisten perinteiden ja tapojen palauttaminen
Koska kalenterimmekin noudattaa pääosin kristillistä tietoa juhlapäivien suhteen, meidän tulee pitäytyä myös perinteisissä tavoissamme viettää juhlia. Se tarkoittaa juhliin liittyviä lauluja, virsiä ja tapoja. Emme voi muuttaa omia perinteitämme vähemmistöjen mukaan, kuten emme oleta heidänkään muuttavan omia perinteitään.
Maamme on vasta reilu satavuotias, joten kansallisesta identiteetistä huolehtiminen on tärkeää. Itsenäisyytemme ajan nimekkäiden arkkitehtien työtä pitää arvostaa.