Kuntauudistus on välttämätön hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi
Suomalainen hyvinvointivaltio perustuu työlle, kasvulle ja luottamukselle. Nyt nämä kaikki ovat uhattuina.
Irlannin rahoituskriisi osoittaa sosialidemokraattien viime kevään Kreikka-toimintalinjan oikeaksi.
Pitkäaikaistyöttömyyden nousu synnyttää pitkäaikaista köyhyyttä, sanoo eduskunnan varapuhemies Tarja Filatov. Hän puhui Turussa Varsinais-Suomen sosialidemokraattien työllisyys- ja talousseminaarissa lauantaina.
Ilkka Kantola: Budjetti kohtelee opiskelijoita epäoikeudenmukaisesti
Sdp:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kantola ymmärtää opiskelijoiden pettymyksen hallituksen budjettiriihen tuloksiin.
Kumpula-Natri: Kiviniemen lantti ei riitä pienituloisille
SDP:n eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (sd.) on pettynyt uuden pääministeri Mari Kiviniemen (kesk.) lupauksiin olla edeltäjäänsä sosiaalisesti oikeudenmukaisempi.
SDP edellyttää, että pankit ja sijoittajat, jotka ovat tehneet Kreikka-papereilla huomattavia voittoja, osallistuvat kriisin hoitoon. Samoin on välttämättömätöntä rahoitusjärjestelmän perusteellinen muutos.
Sosialidemokraatit edellyttävät, että työttömyyden torjuminen nostetaan Suomen ykkösasiaksi. On pikaisesti haettava keinoja uudelle kasvupolitiikalle, jotta Suomi voi menestyä tulevaisuudessa.
Sosialidemokraattien pidemmän aikavälin tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste. Tähän tavoitteeseen pääseminen vaatii kahden hallituskauden johdonmukaista talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Ensivaiheessa Suomen on suunnattava talouspolitiikkaa elvytykseen ja jatkettava sitä kunnes työllisyystilanne paranee.
Ulkopolitiikan johtamisen työnjakoon valtioneuvoston ja presidentin välillä ei tarvita perustuslaillisia muutoksia. Ulkopolitiikan johtaminen perustuu yhteistoimintaan, mikä tarkoittaa tärkeiden linjaratkaisujen tekemistä yhdessä.
Vuoden 2000 perustuslakiuudistuksessa toteutettiin sosialidemokraattien pitkään korostamaa parlamentaarisen kansanvallan vahvistamista. Eduskunnan asemaa vahvistettiin ylimmän lainsäädäntövallan käyttämisessä, hallituksen muodostamisessa ja EU-politiikassa. Tasavallan presidentin valtaoikeuksia rajattiin ja parlamentaarinen vastuukate ulotettiin presidentin päätöksentekoon.